Itävallan sairausvakuutuskassa suunnittelee rajuja 650 miljoonan euron säästöjä!

Itävallan sairausvakuutuskassa suunnittelee rajuja 650 miljoonan euron säästöjä!

Itävallan sairausvakuutuskassalla (ÖGK) on kunnianhimoiset tavoitteet taloudellisen tilanteensa suhteen. Pieni sanomalehti kertoo, että ÖGK haluaa pienentää alijäämäään 650 miljoonalla eurolla tänä vuonna. ÖGK:n johtaja McDonald teki selväksi, että budjettiennuste heijastaa vain jo toteutettuja toimenpiteitä ja että pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa musta nolla vuonna 2026.

Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuosien 2025/26 kaksoisbudjettiin suunnitellaan erilaisia ​​toimenpiteitä. Näitä ovat eläkeläisten sairausvakuutusmaksun korotus 5,1 prosentista 6,0 prosenttiin ja e-kortin palvelumaksun korotus 13,80 eurosta 25 euroon. Näitä strategioita ei ole vielä otettu huomioon nykyisessä esikatselussa.

Strategiat kustannusten alentamiseksi ja ylitarjonnasta

Keskeinen näkökohta uudistuksissa on lääketieteellisesti tarpeettoman ylitarjonnan vähentäminen. McDonald korosti, ettei vakuutettu rahoittaisi tällaisia ​​palveluita. Positiivista palautetta tuli ammattiryhmiltä, ​​kuten fysioterapeuttiliitolta ja ortopedialta. Lääketieteellisesti tarpeellisten ja tarpeettomien palvelujen erottamisen edistämiseksi ÖGK:n ja Lääkäriliiton välillä käydään vaihtoa työryhmässä.

ÖGK:n taloudellisen tilanteen ennusteet ovat huolestuttavia: tänä vuonna odotetaan 906,7 miljoonan euron alijäämää, joka nousee yli 1,3 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä. Kaikkien kolmen lakisääteisen sairausvakuutusyhtiön kokonaisalijäämä voi nousta 1,073 miljardista 1,596 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä, mikä korostaa suunnitellun säästämisen merkitystä.

Ylitarjontaa terveydenhuollossa

Itävallan kehityksen ohella myös Saksassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ylitarjonta on kiireellinen ongelma. äänekäs PM raportti Berliinin teknillinen yliopisto, Techniker Krankenkasse ja Central Institute for Statutory Health Care tekivät tutkimuksen, jossa tunnistettiin 24 lääketieteellistä palvelua, joiden hyödyt ovat kyseenalaisia. Nämä palvelut laskutetaan edelleen säännöllisesti ja aiheuttavat tarpeettomia kuluja.

Erityisen usein vaikuttaa kilpirauhashormonien fT3/fT4 mittaukseen tunnetuissa kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja kasvainmarkkerien määrittämisessä ilman syöpädiagnoosia. Joka vuosi Saksassa 430 000–1,1 miljoonaa näistä palveluista luokitellaan lääketieteellisesti kyseenalaisiksi, mikä maksaa 10–15,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Terveydenhuollon rahoitus

Näiden ongelmien konteksti näkyy myös yleisissä terveydenhuollon menoissa ja rahoituksessa. Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto raportoi, että terveydenhuoltomenot Saksassa olivat 498 miljardia euroa vuonna 2022, mikä vastaa noin 12,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lakisääteinen sairausvakuutus (GKV) maksoi näistä kustannuksista suurimman osan, 53 % kustannuksista.

Terveysmenojen kasvua on havaittavissa monissa maissa, ei vähiten koronakriisin vaikutuksista johtuen. Saksassa lakisääteisen sairausvakuutuksen kulut rahoitetaan ensisijaisesti vakuutettujen ja työnantajien yhtäläisin maksuin. Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista on 5,3 %. Poliittista keskustelua käydään myös mahdollisesta kansalaisvakuutuksesta nykyisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien poistamiseksi.

Itävallan ja Saksan kehitys korostaa haasteita, jotka molempien maiden terveydenhuoltojärjestelmän on voitettava, erityisesti ylitarjontaan ja kestävään rahoitusvakauteen liittyen.