ÖGB vaatii oikeudenmukaista verotusta: Rikkaiden ihmisten on maksettava enemmän!

ÖGB vaatii oikeudenmukaista verotusta: Rikkaiden ihmisten on maksettava enemmän!

Itävallan ammattiliittojen liitto (ÖGB) on ilmoittanut, että se tarvitsee oikeudenmukaisempaa budjetin vakauttamissuunnitelmaa torjuakseen kasvavaa epäoikeudenmukaisuutta, joka vaikuttaa yhä useampiin työntekijöihin ja kotitalouksiin. Painopiste on erityisesti suurissa omaisuuserissä ja suurituloisissa yrityksissä, jotka osallistuvat valtion rahoitukseen vain riittämättömästi. ÖGB:n talousosaston päällikkö Angela Pfister korostaa, että kannattavat sektorit, kuten pankit ja energiayhtiöt, osallistuvat jo nyt budjetin vakauttamiseen, mutta monet valtion tuista ja veroetuista hyötyvät yritykset tuskin osallistuvat konsolidointiin.

Yritysveroa alennettiin 25 prosentista 23 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että valtio menettää vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Lisäksi suunniteltuja menoleikkauksia, erityisesti eläkkeissä, ei nähdä ratkaisuna. Työntekijöihin ja kotitalouksiin vaikuttavat vakavasti toimenpiteet, kuten ilmastobonuksen peruuttaminen sekä eläkkeiden ja perhe-etuuksien leikkaukset. Budjetissa on kuitenkin tärkeitä varoja koulutukseen, työmarkkinoihin, päiväkodin toiseen pakolliseen vuoteen, tasa-arvoon ja tulevaisuuteen suuntautuviin investointeihin.

Tarvittavat veromuutokset

ÖGB vaatii, että suuret varat ja yritysten voitot käytetään lisätulojen hankkimiseen. Tutkimus osoittaa, että yli kaksi kolmasosaa väestöstä uskoo, että rikkaiden pitäisi osallistua enemmän konsolidointiin. Pfister arvostelee poliittisia voimia, jotka vastustavat korkean varallisuuden oikeudenmukaista verotusta ja korostaa, että varallisuus- tai perintöveron kaltaiset mallit osoittautuvat kansainvälisessä vertailussa sosiaalisesti tasapainoisiksi.

Osana hallitusohjelmaa vuosille 2025–2029 hallitus aikoo pitää yhteisöverokannan ennallaan 23 prosentissa. Korkein tuloverokanta nostetaan 55 prosenttiin vuoteen 2029 asti, kun taas verokannan inflaatiotarkistus keskeytetään osittain. Vuodesta 2025 alkaen otetaan käyttöön enintään 1 000 euron verovapaa bonus, joka ei ole sidottu työehtosopimukseen.

Keskustelua varallisuusverosta

Keskustelu varallisuusveron uudelleen käyttöönotosta on kiristynyt erityisesti SPÖ:n esityksen jälkeen. Uudet asiantuntijatutkimukset kuitenkin varoittavat tällaisen veron kielteisistä seurauksista Itävallan taloudelle. Erityisesti on huomattava, että puhdas varallisuusvero aineverona ei vastaa tehokkuus- tai vastaavuusperiaatetta. Lisäksi toimintaomaisuuden sisällyttäminen voisi johtaa yrityksille kilpailuhaittoon.

Varallisuusveron määrääminen voi myös aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia rasitteita, ja tarvittavat vapautukset ja vähennykset voivat vähentää mahdollisia verotuloja. On arvioitu, että miljardin euron varallisuusveron käyttöönotto voi johtaa pitkällä aikavälillä 0,65 prosentin pudotukseen BKT:ssa ja 0,24 prosentin laskuun työllisyydessä.

Näiden tekijöiden vuorovaikutus osoittaa, että sekä veropolitiikka että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat Itävallassa poliittisen keskustelun keskiössä. Kysymys jää siitä, kuinka sekä valtion finanssitarpeet että työssäkäyvän väestön edut voidaan ottaa tasapainoisesti huomioon.