Raab maahanmuuttopolitiikan johtajana: taakkaa väestölle?

Raab maahanmuuttopolitiikan johtajana: taakkaa väestölle?

Itävallan poliittista maisemaa leimaa tällä hetkellä väkivaltaiset kiistat. FPÖ:n pääsihteeri Christian Hafenecker on arvostellut jyrkästi entisen ÖVP:n integraatio- ja mediaministeri Susanne Raabin äskettäistä nimitystä Wienin siirtolaispolitiikan keskuksen (ICMPD) pääjohtajaksi. äänekäs OTS Hafenecker syyttää musta-vihreää hallitusta entisten jäsenten palkitsemisesta heidän negatiivisesta suorituksestaan. ORF:n pakollisen veron käyttöönotto erottuu yhdeksi Raabin negatiivisista perinnöistä.

Hafenecker sanoo myös, että nykyinen hallitus on maan historian kallein, vaikka budjettikatastrofi on käynnissä. Hän arvostelee järjestelmäpuolueita siitä, että ne edustavat pääasiassa eliitin etuja ja asettavat siten huomattavan taakan väestölle. Hän huomauttaa myös mahdollisuudesta jakaa tarjontapaikat hallituksen jäsenten kesken mahdollisen hallituksen vaihdon jälkeen.

Valtion tase keskiössä

Musta-vihreä liittohallitus, joka on ollut vallassa 7.1.2020 lähtien, näyttää nyt ristiriitaista ennätystä ennen tulevia kansallisneuvoston vaaleja vuonna 2024. Tämä Ibizan skandaalin ja ÖVP-FPÖ-koalition epäpätevyyden jälkeen syntyneen koalitio pyrki alun perin yhdistämään molempien maailmojen parhaat puolet. Kuitenkin pian virkaan astumisen jälkeen COVID-19-pandemia vaikutti työhön vakavasti, mikä johti sulkemiseen maaliskuussa 2020. Tämä kriisi pakotti hallituksen reagoimaan nopeasti lähestyvään talouskatastrofiin. Lyhennystyöasetuksen muodossa annettua tukea pidettiin positiivisesti, mutta myös toimenpiteiden viivästymistä kritisoitiin.

Lisäksi helmikuusta 2022 alkaneen Ukrainan sodan aiheuttamat haasteet ja siihen liittyvä energian hintojen ja inflaation kiihtyminen tulivat näkyviin. Inflaatio nousi ennätystasolle 11,2 prosenttiin. Asiantuntijat, kuten asianajaja Ines Stilling, arvostelevat hallituksen riittämättömiä vastatoimia pandemian jälkeen, mikä on asettanut monet työntekijät epävarmaan asemaan. Itävallan reaalipalkat laskivat historiallisesti 3,7 prosenttia vuonna 2022, kun taas yritysten voitot kasvoivat.

Onnistumisia ja haasteita

Samaan aikaan liittokansleri korostaa raportissaan, että hallitus on edistynyt merkittävästi hallituskautensa aikana. Hallitusohjelmasta on toteutettu lähes 85 %, mikä on enemmän kuin viime jatkuva hallitus. 328-sivuisessa ohjelmassa kuvattiin tärkeitä uudistuksia, kuten ekososiaaliverouudistus ja kylmän progression poistaminen. Myös investoinnit uusiutuviin energialähteisiin ja CO2-neutraaleihin tuotantomenetelmiin mainittiin virstanpylväinä, jotka johtivat toimipaikan vahvistamiseen.

On kuitenkin huomattava, että näistä myönteisistä puolista huolimatta monet kansalaiset kamppailevat taloudellisten rasitteiden ja elinkustannusten nousun kanssa. Hallituksen kritiikki on siksi erilaista, ja jotkut näkevät edistystä sosiaalipolitiikassa, mutta toiset viittaavat taantumiseen. Tulevat vaalit 29.9.2024 voivat tarjota ratkaisevan tilaisuuden arvioida hallituksen tuloksia ja keskustella mahdollisista uudistuksista sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.