Itävallan kauppa kukoistaa: USA tärkeimpänä investointikumppanina!

Itävallan kauppa kukoistaa: USA tärkeimpänä investointikumppanina!

AmCham ja Accenture esittelivät 4.6.2025 kattavan tutkimuksen Itävallan ja USA:n transatlanttisista kauppasuhteista. Tämä teos on tehty yhteistyössä tunnetun taloustutkimuslaitoksen Economican kanssa. Tulokset osoittavat, että USA ei ole vain myyntimarkkina, vaan myös tärkeä sijoitusmarkkina Itävallalle. Vientimarkkinat Yhdysvaltoihin kasvoivat vuonna 2024, ja yhdysvaltalaisten yritysten osuus Itävallan bruttokansantuotteesta (BKT) oli 2,5 %. Yhdysvallat on edelleen maan toiseksi suurin kauppakumppani.

Viennin määrä Yhdysvaltoihin nousi edellisen vuoden 14,7 miljardista eurosta 16,2 miljardiin euroon. Tämä johtaa Yhdysvaltojen osuuden kasvuun Itävallan viennistä 7,4 prosentista 8,5 prosenttiin. Myös Itävallalla on yli 20 vuoden ajan ollut positiivinen kauppataseen 8,5 miljardin euron ylijäämä. Erityisen huomionarvoista on palveluviennin kasvu, joka nousi vuoden 2000 1,3 miljardista eurosta 3,4 miljardiin euroon vuonna 2024.

Kauppatase ja investoinnit

Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että Itävallalla on kauppataseen alijäämä palvelusektorilla, mikä johtuu pääasiassa Yhdysvaltojen viennistä rahoituspalveluissa sekä juridisissa ja taloudellisissa palveluissa. Itävaltalaiset yritykset sijoittivat Yhdysvaltoihin vaikuttavat 23,7 miljardia euroa vuonna 2024. Samaan aikaan Yhdysvalloista Itävaltaan tehtyjen suorien ulkomaisten sijoitusten määrä on 16,8 miljardia euroa.

Tullien osalta tutkimus raportoi, että Itävalta saa 148 miljoonaa euroa tullituloja Yhdysvalloista tuonnista, mikä vastaa keskimääräistä 1,88 prosentin tullia. Toisaalta USA saa 188 miljoonaa euroa tuonnista Itävallasta, jonka keskimääräinen tulli on 1,05 %. On jo selvää, että EU perii useissa tuoteluokissa korkeampia tulleja kuin Yhdysvallat.

Tullipolitiikan vaikutukset

Yhdysvaltain tullipolitiikalla voi kuitenkin olla merkittävä kielteinen vaikutus EU:n yrityksiin. Kuten DIW selittää, vaikutus ei koske vain suoria viejiä, vaan myös yrityksiä, jotka toimittavat raaka-aineita, komponentteja tai palveluita vientiyrityksille. Simulaatiot osoittavat, että EU:n tavaroiden kiinteä 25 prosentin tulli voi pitkällä aikavälillä vähentää vientiä Yhdysvaltoihin puoleen. Keskeiset alat, kuten lääkkeet, kuljetusvälineet ja elektroniikka, kärsisivät erityisen kovasti.

Tämä saattaisi aiheuttaa EU:n reaalisen BKT:n pienenemisen keskimäärin 0,25 prosenttia. Saksan lasku on noin 0,33 prosenttia. Tämän taloudellisen vahingon lieventämiseksi suositellaan kauppasuhteiden syventämistä muiden vapaakauppakumppaneiden, kuten Kanadan, Meksikon, Japanin ja Etelä-Korean kanssa, jotta voidaan vähentää riippuvuutta Yhdysvaltojen kysynnästä.

Euroopan poliittisessa kontekstissa transatlanttisista suhteista on keskusteltu siitä lähtien, kun Donald Trump valittiin uudelleen marraskuussa 2024. Näiden tullien vaikutuksista keskusteltiin Euroopan parlamentissa 12. helmikuuta 2025, jossa johtavat parlamentin jäsenet korostivat yhteistyön jatkamisen tärkeyttä. Euroopan komission jäsen Maroš Šefčovič kritisoi Yhdysvaltojen tulleja haitallisiksi yrityksille ja kuluttajille, kun taas Bernd Lange nosti esiin vastatullien mahdollisuuden suojautuakseen mahdollisilta vaikutuksilta.

Lisäksi korostetaan avoimen ja reilun kansainvälisen kaupan merkitystä. Puolan Eurooppa-ministeri Adam Szłapka kehotti EU:n jäsenmaita tukemaan sääntöihin perustuvaa kauppapolitiikkaa. Nämä haasteet korostavat tarvetta tehdä uusi vapaakauppasopimus EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kauppasuhteiden vakauttamiseksi ja molempien kumppanien taloudellisten etujen suojaamiseksi.