Väärinkäyttöskandaali SOS-lapsikylässä: järkyttäviä paljastuksia!
Väitteet huonosta kohtelusta SOS-lapsikylässä Nußdorf-Debant: Raportit väkivallasta ja järjestelmällisistä hyökkäyksistä ravistelevat organisaatiota.

Väärinkäyttöskandaali SOS-lapsikylässä: järkyttäviä paljastuksia!
3. marraskuuta 2025 tuli tunnetuksi, että SOS-lapsikylä Nußdorf-Debantissa Itä-Tirolissa kärsi vakavista epäilyistä pahoinpitelystä. Kaksi siellä 1990-luvulla varttunutta naista raportoi järjestelmällisestä väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Nämä tapaukset ovat osa suurempaa ongelmaa, joka vaikuttaa useisiin SOS-lapsikyliin. Asiasta kärsineet kuvailevat sekä rakenteellista että seksuaalista väkivaltaa, jota he kärsivät laitoksessa. Erityisesti entinen kylänjohtaja, joka oli tehtävässään yli 20 vuotta, on nimetty raa'asti vetämään tai työntämään lapsia, kun he rikkoivat sääntöjä.
Raportit osoittavat, että pahoinpitelyt tapahtuivat usein muiden lasten edessä pelotevaikutuksen aikaansaamiseksi. Kylänhoitajan lisäksi joidenkin lastenkylän äitien kerrotaan tulleen väkivaltaisiksi. Vanhemmat lapset, joita kutsutaan "talon veljiksi", syyllistyivät myös henkiseen, fyysiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Eräs kärsinyt henkilö ilmoittaa näiden kotiveljien harjoittamasta seksuaalisesta häirinnästä. SOS-lapsikylät Itävalta on pyytänyt anteeksi kärsimystä ja rohkaisee kärsiviä kertomaan kokemuksistaan.
Toimenpiteet ja tutkimukset
Kuuden vuoden jälkeen nuorten hyvinvointitoimisto aloitti toimintansa ensimmäistä kertaa ja pyysi selvitystä SOS-lapsikylältä. On edelleen epäselvää, oliko lastensuojeluviranomaisille tiedotettu hyökkäyksistä vai ei. Monet kärsineistä kertovat, että kukaan ei ole kysellyt heidän hyvinvoinnistaan ollessaan lapsikylässä. Yksi naisista kääntyi oikeusasiamiehen puoleen ja sai korvauksen. Innsbruckin yleinen syyttäjä tutkii kuitenkin tällä hetkellä vain Imstissä tapahtunutta hyväksikäyttöä, vaikka riippumaton uhrien suojelukomissio on saanut jo yli 200 ilmoitusta. Kasvava vaatimus kaikkien lastenkylien kattavasta selvityksestä vastaavien tapausten estämiseksi.
SOS-lapsikylän tilanne herättää myös perustavanlaatuisia kysymyksiä valvonnasta ja vastuullisuudesta. Sisäiset rakenteet näyttävät epäonnistuneen, mikä on johtanut hyväksikäyttöjärjestelmään, kuten Moosburgin ja Imstin lastenkyliä koskevissa vaikeutetuissa tutkimuksissa dokumentoidaan. Täällä lapsia hakattiin systemaattisesti, vangitseminen oli arkipäivää ja rangaistuksia, kuten ruuan ja veden riistämistä, käytettiin.
Yleisön reaktiot ja luottamuksen menetys
Yleisö ja tiedotusvälineet ovat reagoineet voimakkaasti syytöksiin, etenkin syyskuussa 2023 alkaneiden paljastusten jälkeen wieniläisessä viikkolehdessä Falter. Järjestön perustaja Hermann Gmeiner, joka perusti organisaation toisen maailmansodan jälkeen ja oli useaan otteeseen ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, ei ole enää positiivisessa valossa. Häntä esittävä pronssinen patsas on jo poistettu sen jälkeen, kun vakavia syytöksiä vähintään kahdeksan pojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä laitoksissa nousi esiin.
SOS-lapsikylät -järjestö on tiennyt syytöksistä vuodesta 2013 lähtien, mutta on pysynyt vaiti ja jatkoi Gmeinerin nimen väärinkäyttöä lahjoitusten keräämiseen. Entiset managerit, kuten Helmut Kutin ja Christian Moser, ovat paineen alla. Vuonna 2024 kuollut Kutin ja lokakuun 2023 alussa tehtävistään vapautunut Moser ovat kovan paineen alla sekä sisäisesti SOS-lapsikylissä että julkisesti.
Nykyinen vuosikertomus vuodelta 2024 paljastaa järjestön huolestuttavan taloudellisen tilanteen: sen hoidossa on 1 768 lasta, joiden vuositulot ovat 188 miljoonaa euroa. Näiden skandaalien aiheuttama luottamuksen menetys organisaatioon on jo johtanut lahjoitusten vähenemiseen, mikä on asettanut tulevaisuuden työn entistä suuremmalle vaaralle.