Henkari varoittaa: FPÖ:n komitean vaatimukset rikkovat perustuslakia!

Henkari varoittaa: FPÖ:n komitean vaatimukset rikkovat perustuslakia!

ÖVP:n parlamenttiryhmän johtaja Andreas Hanger arvosteli 8. heinäkuuta 2025 FPÖ:n suunnitelmia perustaa uusi tutkintakomitea. Hanger muistutti, että tunnetut perustuslakiasianajajat, kuten Heinz Mayer ja Peter Bußjäger, olivat jo ilmaisseet huolensa pyynnön perustuslainmukaisuudesta. ÖVP:llä on kaksi julkisoikeuden yliopistoprofessoria, tohtori Christoph Bezemek ja tohtori Mathis Fister, jotka tilattiin laatimaan raportti, jossa todettiin, että FPÖ:n pyyntöä ei voida ottaa tutkittavaksi, koska kaksi erilaista prosessia sekoitettiin.

Hanger korosti, että asiasta vastaava työjärjestysvaliokunta tutkii pyynnön ja vakuutti ÖVP:n hylkäävän sen. FPÖ:tä kehotetaan tekemään pyyntönsä oikeudellisesti oikein ja käsittelemään asioita erillisissä tutkintakomiteoissa. Jos FPÖ ei yhdy tähän oikeudelliseen lausuntoon, se voi valittaa perustuslakituomioistuimeen.

Tutkintavaliokuntien tehtävästä

Parlamentaarisessa demokratiassa tutkintavaliokunnilla on keskeinen rooli hallituksen valvonnassa ja ne antavat eduskunnalle mahdollisuuden käsitellä tiettyjä asioita suvereenein keinoin. Oikeusperusta tälle on perustuslain 44 §:stä, ja se on määritelty tutkintakomitealaissa (PUAG). Tutkintavaliokunnan loppuraportilla ei ole oikeudellisia seuraamuksia, vaikka tulokset eivät sido tuomioistuimia.

Henkilöillä, joihin tällaisten raporttien julkaiseminen vaikuttaa haitallisesti, on PUAG:n 32 §:n 1 momentin mukainen lausuntooikeus. Valiokunta perustuu vähintään neljänneksen liittopäivien jäsenten ehdotukseen ja sillä on puolueen asema, mikä tarkoittaa, että se voi puolustaa omia oikeuksiaan.

Lain noudattaminen ja haasteet

Perustamispäätöksen perustuslainmukaisuus on ratkaisevan tärkeää komitean toiminnan kannalta. Se sisältää sekä muodollisen että aineellisen perustuslaillisuuden, jolloin itse tutkimuksen kohteen on oltava perustuslaillinen. Jos toimikunta on perustettu, sillä on oikeus kerätä todisteita, mikä johtuu muun muassa perustuslain 44 §:n 1 momentista.

Tutkintavaliokunnat toimivat usein myös sen haasteen alaisena, että niiden työ on alttiina valistuksen ja opposition välisille poliittisille jännitteille. Mielenkiintoista on, että yli 75 prosentissa tapauksista vuodesta 1949 lähtien tutkintavaliokuntia on perustettu oppositioryhmien pyynnöstä, mikä korostaa niiden ensisijaista käyttöä välineenä hallitsevaa enemmistöä vastaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kysymys FPÖ:n tutkintakomiteaa koskevan vaatimuksen perustuslainmukaisuudesta on edelleen avoin. ÖVP ei kuitenkaan jää toimettomana ja vaatii, että näitä tärkeitä parlamentaarisia välineitä käsitellään oikein demokratian vahvistamiseksi Itävallassa.