Theatre an der Wien: paluu onnistuneen remontin jälkeen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

"Kleine Zeitung" nostaa esiin innovatiivisia teatteriprojekteja Wienissä, mukaan lukien interaktiiviset VR-kokemukset ja kulttuurialan tämänhetkinen kehitys.

Theatre an der Wien: paluu onnistuneen remontin jälkeen!

Wienin sydämessä kaikki pyörii kulttuurisen uudistumisen ympärillä! Perinteinen Theatre an der Wien muistelee vaikuttavaa historiaa ja on palannut laajan yleisen remontin jälkeen. 12. lokakuuta 2025 oopperatalo, joka tunnetaan nykyään nimellä Musiktheater an der Wien, avataan suurella seremonialla. Mutta täysi toiminta jatkuu vasta vuonna 2026! 223-vuotisen historiansa aikana teatteri on kokenut lukuisia muutoksia - Beethovenin "Fidelion" syntymäpaikasta musiikkimenestysten keskukseksi, kuten "Cats" ja "Elisabeth".

Ohjausduo Halper ja Krösche ovat aktiivisia digitaalisessa maailmassa ja etsivät uusia rajoja teatterissa. Tiimi aloitti vuonna 2019 ”Uninvited Guests” -projektin, joka käsittelee kuolleiden ihmisten digitaalisia elämäntarinoita. Koronapandemian aikana syntyi mukaansatempaava hyperlinkkiinstallaatio ”404-Totlink”, joka vie kaikki 1990-luvun unohdettuihin digitaalisiin maailmoihin. Heidän uusimman teoksensa "[EOL]" antaa yleisölle mahdollisuuden navigoida VR-kuulokkeilla varustetussa orvossa metaversumissa ja tehdä samalla omat päätöksensä näiden unohdettujen digitaalisten tilojen säilyttämisestä. "Teatterissa ei ole mitään parempaa kuin kollektiivinen hengitys", Krösche sanoo, kun taas Halper huomauttaa, että digitaaliset formaatit eivät koskaan voi korvata analogisen teatterin eloisuutta.

Muutos ja haasteet

Kuten Lehdistö kerrotaan, että Musiktheater an der Wien on sitoutunut kokeilemaan uusia taiteellisia konsepteja säilyttääkseen kulttuurisen merkityksen ja voittaakseen yleisön takaisin. Uusi taiteellinen johtaja Stefan Herheim keskittyy 1800-luvun teoksiin ja palaamiseen oopperateemaan, askeleen, joka tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Aikana, jolloin digitaalinen teatteri on menettänyt suosiotaan, herää kysymys, onko yleisö halukas omistautumaan analogiselle teatterille tulevaisuudessa.

Teknologian myötä Halperilla ja Kröschellä on myös keskeinen rooli keskustelussa taiteen tulevaisuudesta. Tekoälyn käyttö voisi mullistaa luovia prosesseja, mutta varoitukset ihmisen luovuuden mahdollisesta devalvoitumisesta ovat väistämättömiä. "Meidän on varmistettava, että lapsillemme jättämämme taide ei ole vain tekoälyn luomaa", Halper korostaa samalla ylistää taiteellisen työn olemusta ja sen inhimillistä ulottuvuutta.