Celle puhdistus posse: Pakolaiset elävät kuin luksushotellissa!
Cellen kaupunki etsii siivoajia pakolaisten koteihin. Miksi turvapaikanhakijat eivät ota näitä tehtäviä itse? Kriittinen katsaus byrokratiaan ja resurssien tuhlaukseen.

Celle puhdistus posse: Pakolaiset elävät kuin luksushotellissa!
Ala-Saksin Cellen kaupungissa on paljon jyrinä! Vaikea uskoa, mutta totta: Kaupunki etsii kiireellisesti siivoajia pakolaiskoteihinsa. Mutta sen sijaan, että asukkaat hankkisivat luutoja ja moppeja itse, tulisi palkata ulkopuolisia työntekijöitä. Ja paras osa? Siivoojalle maksetaan julkisen palvelun työehtosopimuksen mukaista palkkaa sisältäen 145 euron tuskan! Voimme vain arvailla, miksi tämä lisämaksu on tarpeen siivoustyöstä. äänekäs Ratsastus suutarin Melkein kuulostaa siltä, että turvapaikanhakijoiden kodissa työskentelemiseen liittyy erityisiä riskejä. Sinun täytyy antaa sen sulaa suussasi!
Tehtävälista on pitkä: toiminnalliset tilat, teekeittiöt, käytävät ja ryhmämajoitustilat tulee siivota ammattimaisesti. Ottaen huomioon, että kahden lapsen perhe saa yleensä vähemmän tukea kuin siivooja turvapaikanhakijoiden etuuslain mukaisesti, tämä herättää kiivasta keskustelua. Mikseivät asukkaat vain siivoa itseään, jotkut kysyvät. Turvapaikanhakijat eivät saa työskennellä säännöllisesti oleskeluluvan puutteen vuoksi eivätkä teoriassa voisi edes siivota omaa huonettaan ilman, että se häiritsisi byrokratiaa. Mikä byrokraattinen dilemma! Eikö olekin hämmästyttävää, kuinka yksinkertaisesta siivousongelmasta tulee monimutkainen asia?
Sensaatiomaisia ratkaisuja vai vain absurdeja?
Erityisen ironista on se, että hakijoiden valinnassa tulee asettaa etusijalle vaikeavammaiset, mikä osoittaa, että fyysiset vammat eivät voi olla syynä ulkopuolisen siivoushenkilöstön etsimiseen. Onko täällä saavutettu uusi vieraanvaraisuuden ulottuvuus saattamalla pakolaisten majoitus luksushotellien tasolle? Eikö olisi helpompaa lisätä lisäpalveluita, kuten concierge tai kylpylä?
Kaupunginhallituksella ei näytä olevan ongelmaa käyttää verorahoja siivoajiin, kun taas turvapaikanhakijat oppivat, että valtio huolehtii kaikesta heidän puolestaan. Viesti, joka torjuu kaikki integraatiokannustimet. Kuvittele, jos siellä olisi myös ajopalveluita tarvittaville matkoille viranomaisille. Loppujen lopuksi joukkoliikenne ei ole nykyään vain epäluotettava, vaan se tuntuu myös vähemmän turvalliselta.
Mitä yleisö sanoo?
Jotkut julkiset äänet ihmettelevät tämän asetuksen prioriteetteja. Yksi Reitschusterin Instagram-postaus Tämän mukaan monet esittävät saman räjähtävän kysymyksen: "Miksi valtionkassan pitäisi ottaa vastuulleen turvapaikanhakijoiden kotien siivous?" Se on keskustelu, joka ei koske vain kustannuksia vaan myös integraation perusperiaatteita. Jopa näitä toimenpiteitä kannattavien keskuudessa vallitsee levottomuus siitä, mihin suuntaan järjestelmä on menossa.
Johtopäätös: Jäljelle jää vakava kysymys siitä, kuinka kauan olemme yhteiskuntana valmiita luomaan yhä enemmän ongelmia, joita ei ole olemassakaan. Ja milloin alamme löytää kestäviä ratkaisuja, jotka eivät ole vain oikeudenmukaisia, vaan myös kestäviä?