Biden vahvisti Yhdysvaltain liittoutumia Aasiassa – selviävätkö ne Trumpin seuraavasta nimityksestä?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon herättää kysymyksiä: selviääkö Bidenin neljän vuoden liittoumapolitiikka Aasiassa? Miten Yhdysvaltain turvallisuusstrategia vastaa Kiinan ja Pohjois-Korean hyökkäykseen?

Eine mögliche Rückkehr Trumps ins Weiße Haus wirft Fragen auf: Überlebt Bidens vierjährige Allianzpolitik in Asien? Wie wird die US-Sicherheitsstrategie auf Chinas und Nordkoreas Aggression reagieren?
Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon herättää kysymyksiä: selviääkö Bidenin neljän vuoden liittoumapolitiikka Aasiassa? Miten Yhdysvaltain turvallisuusstrategia vastaa Kiinan ja Pohjois-Korean hyökkäykseen?

Biden vahvisti Yhdysvaltain liittoutumia Aasiassa – selviävätkö ne Trumpin seuraavasta nimityksestä?

Donald Trumpin Valkoiseen taloon palaamisen aiheuttama epävarmuus iskee Amerikan ystäviä Aasiassa ennenaikaisesti. Kiinalla on myös sotilaallinen voimavara ydinarsenaali on modernisoitumassa ja muuttumassa yhä aggressiivisemmiksi, erityisesti mitä tulee aluevaatimuksiin Etelä-Kiinan merellä ja Taiwanissa. Pohjois-Korealla on omansa sotaisa retoriikka voimistuu ja vaatii laittoman ydinohjelmansa kehittämistä. Molemmilla mailla on yhteydet Venäjään laajennettu, vaikka se on sodassa Ukrainan kanssa ja yhdistää Aasian epävakauden Euroopan epävakauteen.

USA:n rooli Aasiassa

Yhdysvallat on vuosikymmeniä tukenut liittolaistensa turvallisuutta alueella, jolla on enemmän amerikkalaisia ​​sotilaita aktiivisessa palveluksessa kuin missään muualla maailmassa. Kymmeniä tuhansia sotilaita on laajoilla tukikohdilla sopimuskumppanimaissa Etelä-Koreassa ja Japanissa. Näitä maita, samoin kuin Filippiinit ja Australia, pyydetään ottamaan vastaan ​​Yhdysvaltojen tuki hyökkäyksen sattuessa.

Valmistaudutaan Trumpin paluuseen

Nämä maat valmistautuvat nyt amerikkalaisen johtajan paluuseen, joka raivoaa liittolaistensa riittämättömiä puolustusmenoja vastaan ​​ja vaatii "America First" -lähestymistapaa maailmanlaajuisiin sitoumuksiin. Monet Trumpia koskevat kysymykset koskevat Aasian johtajia. Ylittävätkö puolustusmenojen lisäämisen vaatimukset liittolaisten varaa pidemmälle? Voisiko hän mahdollisesti vetää Yhdysvaltain joukkoja pois, jos tällaisia ​​vaatimuksia ei täytetä? Saako hän mahdollisesti solmia sopimuksia Kiinan johtajan Xi Jinpingin, Pohjois-Korean Kim Jong-unin tai Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, jotka uhkaavat Yhdysvaltain liittolaisten etuja?

Yhdysvaltain puolustusliittojen keskipisteessä

Toisen maailmansodan jälkeen luotiin Yhdysvaltojen liittoutumien verkosto toimimaan vahvana pelotteena toista globaalia konfliktia vastaan. Keskeisenä tavoitteena oli estää uusien maiden muodostuminen ydinvalloiksi asettamalla ne Yhdysvaltain arsenaaliin. Monien Washingtonissa ja Aasiassa olevien silmissä näistä Aasian ja Tyynenmeren liittoutumista on tullut kriittisempiä alueen kireät suhteet huomioon ottaen.

Siihen liittyvät epävarmuustekijät

Kiinalla on turvallisuussuhteet Naton vihollisen Venäjään laajennettu ja häntä syytetään Moskovan sodan mahdollistamisesta ostamalla Venäjän vientituotteita ja toimittamalla tarvittavia kaksikäyttötuotteita. Pekingillä on myös omansa Taiwanin pelottelu että se vaatii itseään ja haluaa saada hallintaansa väkisin.

Etelä-Korean poliittinen epävarmuus

Trump ehdotti äskettäisessä Bloombergin haastattelussa, että Etelä-Korean pitäisi maksaa 10 miljardia dollaria vuodessa amerikkalaisten joukkojen vastaanottamisesta - noin kahdeksan kertaa enemmän kuin Soulin ja Washingtonin välillä äskettäin sovitut summat. Nämä kommentit ovat herättäneet Soulissa pelkoja, että hän saattaa yrittää neuvotella uudelleen Yhdysvaltain joukkojen kustannusten jakamisesta huolimatta äskettäisestä viiden vuoden sopimus allekirjoitettiin, mikä lisää Etelä-Korean menoja vuoteen 2026 asti.

Trumpin taloudellinen painopiste

Aasian analyytikot pelkäävät, että Trumpin paluu voi myös johtaa lisääntyneeseen taloudelliseen paineeseen Kiinaan ja että tämä kehitys saattaa vaikuttaa Yhdysvaltain joukkojen ja Kiinan välisiin viestintälinjoihin, mikä lisää konfliktin riskiä. Nähtäväksi jää, tukeeko Trump jatkossakin Bidenin lähestymistapoja, joihin kuuluu tiiviimpi yhteistyö Aasian maiden kanssa.

Nato ja mahdolliset konfliktit

Trumpin on aiemmin tiedetty painostavan Naton liittolaisia, mikä saattaa tehdä kumppanuuksista alueella hauraita. Kampanjansa aikana hän ehdotti, että hän voisi arvioida uudelleen suhteita Taiwaniin, mikä herätti huolta. Yhdysvaltojen sitoutuminen näihin kysymyksiin on ratkaisevan tärkeää, jotta Yhdysvallat kokee vakaan kumppanin Aasiassa.

Tulevat kuukaudet näyttävät, kuinka Trumpin politiikka vaikuttaa Aasian geopoliittiseen maisemaan ja mitä vaikutuksia sillä voi olla Yhdysvaltojen ja sen aasialaisten liittolaisten välisiin suhteisiin.