Tyrolin yliopistot muotoilevat tulevaisuuden: AI ennustaa luonnollista riskiä

Tyrolin yliopistot muotoilevat tulevaisuuden: AI ennustaa luonnollista riskiä

Kauniissa Tyrolissa on tällä hetkellä työskennellyt jännittävä projekti, joka voisi mullistaa luonnollisten tapahtumien ennustamisen. Digischutz-niminen projekti tuo useita yliopistoja ja GMD-nimisen innovatiivisen start-start-up sensoriverkon kehittämiseksi. Tavoitteena on käyttää keinotekoista älykkyyttä (AI) luonnonkatastrofien, kuten muriesten ja kivivahtien, riskiä.

"Toistaiseksi olemme usein reagoineet reaktiivisesti luonnollisiin tapahtumiin estämällä kadut rappeutumisen jälkeen rappeutumisesta tai evakuoivista taloista", sanoo projektia johtavan MCI: n professori Manuel Ferdik. Hän korostaa tarvetta ennustaa paremmin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden aloittamista hyvissä ajoin.

monitieteinen lähestymistapa

digischeutz ei ole vain yksi projekti, vaan yhteisölähestymistapa, jossa yhdistyvät eri tieteenalat tekniikan parantamiseksi Tyrolin väestön suojelemiseksi. Ferdikin mukaan on tärkeää, että tiede ja yksityinen sektori työskentelevät yhdessä kestävän varhaisvaroitusjärjestelmän kehittämiseksi.

Olennainen askel on kivihalvausten tallentaminen. GMD on kehittänyt erityisiä antureita, jotka on jo asennettu kiviloukkuihin useilla Tyrolean alueilla. Nämä anturit eivät vain mittaa kivien aiheuttamia värähtelyjä, vaan myös ympäristötietoja, kuten lämpötila ja kosteus. Tulevaisuudessa anturien tulisi myös rekisteröidä verkon tapaavien kivien koko.

Teknologiset innovaatiot

Tämän tekniikan jatkokehitys tarjoaa Innsbruckin yliopistosta, joka suunnittelee räätälöityjä Lora-antenneja. Tämä tekniikka mahdollistaa tiedonsiirron pitkillä etäisyyksillä alhaisella energiankulutuksella. Mittaustiedot siirretään parhaillaan matkapuhelinverkon kautta, mikä ei ole vain energiaa intensiivistä, vaan myös rajoittaa anturien akun käyttöikää.

"Pyrimme käyttämällä anturien koteloa antennina ja korvaamaan paristot aurinkoenergialla olevilla ratkaisuilla", Ferdik kuvaa tulevaisuuden suunnittelua. Tällä tavoin järjestelmästä voi tulla melkein riippumaton ulkoisesta energiasta ja toiminnasta optimaalisesti karkeassa tyrolilaisessa luonteessa.

Vuoden 2025 alusta kerättyjä tietoja tulisi käyttää kouluttamaan keinotekoista älykkyyttä, joka tunnistaa malleja luonnollisissa tapahtumissa. Ferdik selittää, että AI: n tulisi oppia suhtautumaan erilaisiin tekijöihin, kuten lämpötilaan ja kosteuteen, ja arvioimaan kivi -iskujen riski tämän perusteella.

"Mitä enemmän tietoja keräämme, sitä parempi AI voi oppia missä ja milloin kivi iskut tapahtuvat", hän selittää. Tämä on merkittävä askel sulan suojaamisen pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, joka koostuu myös vuorovaikutuksesta sää havaintojen, huonetietojärjestelmien ja oljen havainto -ohjelmien lisätietojen kanssa.

Tietoja tästä innovatiivisesta projektista löytyy yksityiskohtaisesta raportista On www.top.top.top.top.top.top.top.top.top.top.