AI lääketieteessä: tulevaisuuden mahdollisuudet ja eettiset haasteet
AI lääketieteessä: tulevaisuuden mahdollisuudet ja eettiset haasteet
Keskustelu keinotekoisen älykkyyden (AI) käytöstä lääketieteellisessä käytännössä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Varsinkin symposiumin "Man ja AI. Lääketieteen ja hoidon tulevaisuus", jonka järjesti lääketieteellisen antropologian ja bioetiikan instituutti (Imabe) Wien Raiffeisen -foorumissa marraskuun alussa. Noin 200 osallistujaa ja eri tieteenalojen kansainvälistä asiantuntijaa kokoontuivat keskustelemaan AI: n mahdollisuuksista ja haasteista terveydenhuoltojärjestelmässä. Tämä vaihto julkaistaan pian konferenssibändin muodossa ja äänenä.
Symposiumin keskeinen huolenaihe oli AI: lle asetettujen odotusten kriittinen tutkimus. Saksalainen eetikko Giovanni Maio varoitti, että enemmän tietoja potilaista eivät johda automaattisesti parempaan diagnoosiin. "Lääketieteellisen vastuun noudattamatta jättäminen algoritmia ei ole turhaa", Maio sanoi ja korosti, että AI voisi edustaa vain osittaista osaa monimutkaisesta lääketieteellisestä todellisuudesta.
AI: n vahvuudet kuvadiagnostiikassa
Siitä huolimatta on alueita, joilla AI tarjoaa lupaavia ratkaisuja. Wienin dermatologi Harald Kittler viittasi AI: n mahdollisuuksiin kuvantamisdiagnostiikassa, etenkin ihosyövän havaitsemisessa. Siellä Ki voisi ehdottomasti osoittaa paremmuutta ihmislääkäreihin. Kyse ei kuitenkaan ole kilpailukykyisestä suhteesta ihmisen ja koneen välillä, vaan yhteistyöstä. Kittler esittelee itsensä sovelluksen kehittämiseen, jonka avulla käyttäjät voivat tarkistaa ihonmuutokset itse ollakseen perhelääkärillä nopeammin. Täällä on kuitenkin huolenaiheita siitä, että tällaiset tekniikat voisivat tuottaa vääriä diagnooseja, jotka voisivat luoda tarpeettomia potilaskenkiä.
Yllättäen kokemattomat lääkärit ilmoittivat symposiumissa, jota AI tukee eniten. Riski on kuitenkin, että vähemmän kokeneet lääkärit luottavat sokeasti virheellisten AI -mallien tuloksiin. Sitä, että lääketieteen tutkimuksia on toistaiseksi tuskin kritisoitu AI: n käsittelystä.
Tapahtuman toinen painopiste oli robottien mahdollisessa käytössä hoitotyössä. Gerontologi Arne Manzeschke teki selväksi, että robotit voivat olla järkeviä logististen tehtävien suhteen, mutta eivät ihmissuhteiden väliseen vuorovaikutukseen hoitotyössä. Manzeschke varoitti mahdollisesta "älyllisestä hitaudesta" käsittelemällä eettisiä AI -kysymyksiä, jotka voivat olla ongelmallisia sekä kehitykselle että soveltamiselle.
ihmisen komponentin merkitys
symposium käsitteli myös usein ilmaista toivoa, että AI voisi antaa hoitotyöntekijöille enemmän aikaa potilaiden suoran hoitoon. Biomedikia Giovanni Rubeis huomautti, että tietoihin liittyvien tehtävien siirtäminen AI: lle voi olla hyödyllinen, mutta sen ei pitäisi johtaa "digitaalisesti tarkkailemaan potilaan". Kriitikot, kuten Itävallan ammatillisen tieteen yhdistyksen presidentti Mona, selventävät, että ei ole todisteita siitä, että AI todella tuo enemmän aikaa potilaan kontaktiin. Sen sijaan saatua ajankohtaa voitaisiin yksinkertaisesti käyttää vielä enemmän potilaiden hoitoon.
Keskipiste, joka toistuvasti kasvatettiin, oli lääketieteen ihmisen ulottuvuuden tarve. Plastiikkakirurgi Oskar Aszmann teki selväksi, että mikään tekniikka ei voisi korvata ihmisen kosketuksen tunnetta. Ihmisen käsi on välttämätöntä kaivojen kannalta sen aistien havaitsemisen vuoksi, eikä sitä voitu korvata teknisillä ratkaisuilla.
AI: n eteneminen ja sen toteuttaminen lääketieteellisessä käytännössä riippuu voimakkaasti poliittisesta tahdosta, koska nykyinen terveysjärjestelmä ei usein palkita innovatiivisia lähestymistapoja. Lääketieteellisen AI: n edelläkävijä Jama Natqui korosti tarvetta edelleen edistää AI-työkalujen kehittämistä, jotka on suunnattu tehokkuuteen ja potilaan hyvinvointiin.
Kaikissa näissä edistyksissä peruskysymys on edelleen, mikä tekee ”hyvää” lääkettä ja hoitoa. Imabe -johtaja Susanne Kummer tiivisti, että tekniikkaa olisi pidettävä välineenä hoidon ja empatian etiikan ylläpitämiseksi. Lääketieteessä on löydettävä tasapaino AI: n ja olennaisen ihmisen komponentin mahdollisuuksien välillä.
Symposiumin tiedot ja keskustelut julkaistaan pian lehden "bio.etik.praxis" numerossa, joka jatkaa näitä tärkeitä lääketieteellisten etiikan kysymyksiä.
Lähde: Kathpress
Kommentare (0)