141 miljardia dollaria: Balkanin maat Abyssissa!

141 miljardia dollaria: Balkanin maat Abyssissa!

Belgrad, Serbien - Yhdysvaltain käräjäoikeuden nykyisellä tuomiossa New Yorkin eteläisen kaupunginosan kanssa voisi olla vakavia taloudellisia seurauksia useille Balkanin maille. Yli 141 miljardia dollaria, mukaan lukien korot ja menettelytavat kustannukset, määritettiin mahdollisiksi korvausmaksuiksi sotarikoksista Bosnian sodan aikana. Erityisen vaikuttavat Serbiaan, Montenegron ja Republika Srpskan, Serbian alajulkaisun Bosniassa ja Hertsegovinassa. Tuomiot perustuvat yleisen lainkäyttövallan periaatteeseen ja sovelletaan paitsi henkilöä Radovan Karadzicia, myös muihin sotarikoksiin liittyviin instituutioihin ja henkilöihin. Tämä päätös voi tuoda eksistentiaalisia uhkia kyseisille valtioille.

Uhrin asianajaja Ramo Atajic korosti, että tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia ja asianomaisten maiden valtion laitokset pidetään vastuussa korvausmaksusta. Vaikka Karadzic ei ollut yhteistyöhaluinen Yhdysvaltojen oikeudenmukaisuudelle eikä tarjonnut aktiivista puolustusta, kansainväliset pakolliset toimenpiteet voisivat uhata, vertailu olisi hylättävä. Tähän voisi kuulua ulkomaalaisten omaisuuden ja osavaltioiden tilit, jotka vaarantavat kokonaiset valtiot.

Kansainvälinen merkitys ja perustuslain perusta

Näillä tuomioilla on paljon oikeudellisia vaikutuksia, koska ne luovat ennakkotapauksen ja käsittelevät ensimmäistä kertaa Balkanin sotarikosten taloudellisia seurauksia. YK: n peruskirjan mukaan valtiot ovat velvollisia välttämään väkivaltaa hallitustenvälisissä suhteissa ja voivat odottaa rangaistuksia, jos ne eivät noudata näitä velvoitteita. Kansallisen ja kansainvälisen lainkäyttövallan välisiin monimutkaisiin suhteisiin vaikuttaa myös vuonna 2002 perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC). Jälkimmäisellä on tehtävä suorittaa vakavia rikoksia, kuten kansanmurha- ja sotarikoksia, yhden valtion ei pitäisi pystyä tekemään niin.

ICC: n oikeudellinen perusta muodostaa Rooman vuonna 1998 allekirjoitetun Rooman lain, jonka 120 osavaltiota hyväksyi. Saksa, yksi suurimmista avustajista, ratifioi lain 11. joulukuuta 2000 ja antoi vastaavan täytäntöönpanolain ja Völkerstrafe -koodin (VSTGB). ITHH ei toimi kansallisen lainkäyttövallan korvaamiseksi, vaan täydentää niitä aktiivisesti, varsinkin jos valtiot eivät halua tai kykene harjoittamaan vakavia rikoksia.

sotarikokset YK: n charta

Sodarikokset edustavat yhtä kansainvälisen oikeuden keskeisistä oikeudellisista luokista, joihin sisältyy myös aggressiorikollisuuden vaino. YK: n peruskirja velvoittaa kaikki maat välttämään väkivaltaa hallitustenvälisissä suhteissa, joilla on laillisesti ongelmallisia kansainvälisiä konflikteja, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuodesta 2022 lähtien. Monet valtiot ovat tunnustaneet aggressiorikoksista, joihin sisältyy toimien suunnittelu ja toteuttaminen.

Balkanin valtioiden tällaisista päätöksistä ja tuomioista johtuvaa vaaraa vahvistetaan ISTGH: n erilaisissa konflikteissa tehdyt intensiiviset ponnistelut. Kriitikot väittävät, että kansainvälisessä rikoslaissa on länsimainen puolustavuus, kun taas todellisuus osoittaa, että tutkimukset voivat myös vaikuttaa länsivaltioihin.

Balkanin nykyinen tilanne kuvaa alueen poliittisen vakauden haurautta ja kansainvälisen oikeudellisen hyvinvoinnin merkitystä. Serbian, Montenegronin ja Bosnian instituutioiden paine kasvaa, ja tuomion vaikutukset voivat olla havaittavissa vasta seuraavan vuosikymmenen aikana.

Kuinka tilanne jatkuu on vielä nähtävissä. Uhrien lakimiehet puhuvat heidän työstään kohdistuvista uhista, Belgrad, Banja Luka ja Podgorica eivät ole virallisia lausuntoja. Huolestuttava tilanne osoittaa, että oikeudellinen ennakkotapaus ei vain takaa oikeudenmukaisuutta sotarikosten uhreille, vaan sillä voi olla myös merkittäviä poliittisia ja taloudellisia seurauksia kyseisille valtioille.