100 päivää hallitusta: Viljelijöiden edistyminen tai Itävallan pysähtyminen?

100 päivää hallitusta: Viljelijöiden edistyminen tai Itävallan pysähtyminen?

Österreich - 6. kesäkuuta 2025 Itävalta voi katsoa taaksepäin yli 100 päivää hiljattain perustetusta hallituksesta. Tärkeitä toimijoita hallituksen koalitiossa ovat Elisabeth Stocker (ÖVP), Andreas Babler (SPö) ja Beate Meinl-Reisinger (NEOS). Hallitus on asettanut korkeat tavoitteet: Edistyminen, avoimuus ja uudistukset lupaavat sen väestölle. Kysymys on kuitenkin edelleen, johtavatko nämä lupaukset tosiasiallisesti kansalaisten ja yhteiskunnan muutoksiin. Kriitikot pelkäävät, että ilmoituksista huolimatta konkreettisia toimenpiteitä puuttuu.

EU: n politiikka ja kestävyys keskittymässä

Euroopan tasolla EU on antanut laajat ympäristönsuojelustandardit määräysten ja ohjeiden muodossa. Näiden asetusten täytäntöönpano on pakollista kaikille jäsenvaltioille. Tavoitteena on varmistaa ympäristösektorin vähimmäissuojelustandardit ja estää ”ympäristön kaatopaikka”. EU: n politiikan keskeinen kohta on yleinen maatalouspolitiikka (GAP), jolla pyritään tukemaan viljelijöitä, takaa vakaan elintarvikkeiden tarjonnan ja torjua ilmastokriisiä. Tässä yhteydessä päätettiin vähentää vähintään 55% kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 1990 mennessä vuoteen 2030 mennessä, mikä on osa ilmaston neutraalisuuden EU: n strategiaa vuoteen 2050 mennessä, kuten liittovaltion kanslia kertoo.

Itävallan hallitus pyrkii saavuttamaan ilmaston neutraalisuuden vuoteen 2040 mennessä EU: n vaatimusten täyttämiseksi. Tämä tavoite on ankkuroitu liittovaltion perustuslakiin, ja sitä tukee ilmastonsuojelulaki (KSG), joka on ollut olemassa vuodesta 2011. Itävalta harjoittaa "kahden pylvään periaatetta", joka sisältää ilmastonsuojelun ja ilmastonmuutoksen mukautukset.

Ilmastomuutos itsessään on jo ilmeinen Itävallassa: Keskilämpötilan nousu melkein kahdella celsiusasteella vuodesta 1980 lähtien, lisääntynyt lämpöpäivät ja vähenevä lumipeitteet ovat näkyviä merkkejä. Maailman ilmaston mukaan nämä kehitykset ovat huolestuttavia ja tarvitaan toimenpiteitä määritettyjen kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Globaalin lämpötilan nousun pitkäaikainen rajoitus haetaan.

Itävallan kunnianhimo YK: n turvallisuusneuvostossa

Toisessa poliittisessa edistyksessä Itävalta pyrkii paikkaan YK: n turvallisuusneuvostossa. Neos kuvasi tätä ulkopolitiikan virstanpylväs, kun taas kriitikot arvioivat aloitteen verorahojen tuhlaukseksi. Turvallisuusneuvoston suunniteltu paikka herättää kysymyksiä Itävallan todellisista eduista ja vaikutuksista. Tällainen askel voisi kuitenkin vahvistaa maan kansainvälistä roolia ja vaatia laajaa poliittista tukea.

Itävallassa on haaste yhdistää kotimaiset poliittiset lupauksensa EU: n ulkoisiin vaatimuksiin ja globaaleihin ilmastotavoitteisiin. Yhdistääkö hallitus menestyksekkäästi nämä monimutkaiset kysymykset ja hallitsemaan kotimaan viljelijöiden haasteita ja koko väestö on välttämätöntä tulevina kuukausina.