Merkelin rohkea askel: ero Kohlin kanssa, joka ravisteli CDU:ta!
Ota selvää, kuinka Angela Merkelin ikimuistoinen "avioerokirje" Helmut Kohlille ravisteli CDU:ta vuonna 1999 ja muokkasi hänen uraansa.

Merkelin rohkea askel: ero Kohlin kanssa, joka ravisteli CDU:ta!
22. joulukuuta 1999 Saksassa tapahtui poliittinen maanjäristys, joka ravisteli CDU:ta. CDU:n silloinen pääsihteeri Angela Merkel lähetti entiselle liittokanslerille Helmut Kohlille "Frankfurter Allgemeine Zeitungissa" shokkiaaltomäisen "avioerokirjeen", jossa hän sanoi, että Kohlin tunnustamat tapahtumat olivat aiheuttaneet huomattavaa vahinkoa puolueelle. Tämä lause ei ainoastaan edustanut Merkelin rohkeaa "all in", vaan myös merkitsi eroa hänen entiseen mentoriinsa, joka oli hallinnut unionia vuosia. Tämä menettely tapahtui vähän ennen CDU:n puheenjohtajiston ratkaisevaa kokousta, jossa oli tarkoitus keskustella lahjoitustapauksen vakavista syytöksistä, mikä syöksyi Kohlin uskottavuuskriisiin, jota oli vaikea voittaa. WELT raportoi.
Petoksen viitta
Lahjoitusskandaali, joka oli noussut otsikoihin jo aiempina viikkoina, varjosti CDU:n rahoituskäytäntöjä. Helmut Kohl myönsi, että hän oli ottanut vastaan jopa kaksi miljoonaa markkaa käteislahjoituksia vuosina 1993-1998 ilmoittamatta asiasta viranomaisille. Vaikka Kohlia ei syytetty henkilökohtaisesta rikastumisesta, puolueiden laiton rahoitus oli raskas taakka puolueen koskemattomuudelle. Angela Merkel vaati perusteellista tutkimusta syytöksistä ja osoitti siten selvästi oman halunsa selventää tapahtumia, mikä vaikutti Kohlin vapauttamiselta. Tämä johti siihen, että hänet valittiin uudeksi puoluejohtajaksi vain muutamaa kuukautta myöhemmin 10. huhtikuuta 2000, kun CDU joutui poliittiseen sekasortoon. Wikipedia antaa yleiskatsauksen.
Seuraavina vuosina kävi selväksi, kuinka tärkeä tämä päivä oli Merkelin poliittiselle uralle. Hänen artikkelistaan tuli ensimmäinen kipinä CDU:n uudelleenjärjestelylle ja merkitsi aikakauden loppua. Kohl, joka loppuun asti kieltäytyi paljastamasta suurten avunantajien nimiä, joutui kohtaloon, että hänen aikansa kiistattomana puoluejohtajana päättyi äkillisesti. Merkel puhui puolueen tarpeesta itsenäistyä entisestä "sotahevosestaan" ja viittasi tulevaisuuden haasteisiin. Tämä selkeä asemointi erotti heidät vanhoista rakenteista ja aloitti heidän nousunsa CDU:n hallitsevaksi poliittiseksi hahmoksi, kun kansakunta tarvitsi uutta järjestystä.