Hyttysyllätys: Näin pienet pedot selviävät kylmästä Etelämantereesta!

Hyttysyllätys: Näin pienet pedot selviävät kylmästä Etelämantereesta!

Etelämantereen pakkasen avaruudessa hyttynen Belgica antarctica uhmaa äärimmäisiä olosuhteita ja on vakiinnuttanut asemansa ainoana säilyneenä hyönteisenä tässä karussa maisemassa. Ryhmä japanilaisia ​​tutkijoita on tutkinut niiden elinkaarta, joka sisältää valtavat sopeutumiset kylmiin lämpötiloihin ja aikuisten, vain muutaman päivän elävien hyttysten lyhyen eliniän. Heidän toukat käyvät läpi pakollisen lepoajan kehityksensä aikana, minkä ansiosta ne selviytyvät kovasta talvesta. Lauhkeassa ilmastossamme harvoin esiintyvän hyttysen tutkimus Scientific Reports -lehdessä on herättänyt erityistä kiinnostusta, koska se on kehittänyt uskomattomia mekanismeja selviytyäkseen yhdessä maapallon anteeksiantavimmista ympäristöistä, kuten esim. kruunu raportoitu.

Kuinka hyttyset tunnistavat uhrinsa

Kun kuluttajat kohtaavat kesällä hyttysiä, herää usein kysymys: Miksi minä olen ainoa, jota purrut? Vaikka jotkut pysyvät vahingoittumattomina, pienet verenimurit vetäytyvät muihin ihmisiin. Uhrien valinta ei riipu pelkästään ihon tuoksusta, vaan myös hengityksestämme: hiilidioksidilla on keskeinen rooli hyttysten houkuttelemisessa. Heitä vetää puoleensa tämä kaasu, jonka vapautamme jokaisella uloshengityksellä. Under the influence of their highly developed sensory organs, they steer towards their prey, where body temperature and the smell of sweat also play a role. Annika Hinze from the Swedish University of Agricultural Sciences explains that mosquitoes use plumes of CO2 up to 50 meters from their target to orient themselves spektri kuvailee.

Mutta nämä eivät ole ainoita seikkoja, jotka houkuttelevat hyttysiä tietyille ihmisille. Yksittäiset tuoksut ja jopa sijainti, jossa olet, voivat vaikuttaa siihen, tuleeko sinusta hyttysmagneetti vai et. Lisäksi kyky houkutella hyttysiä vaihtelee vuodenajasta ja lämpötilasta riippuen, sillä lämpö tehostaa hyttysten aisteja. Haitallisten lajien lisääntyessä Euroopassa, kuten Aasian tiikerihyttynen, joka puree myös päiväsaikaan ja voi levittää viruksia, hyttysten suojelusta on tulossa entistä kiireellisempi kysymys. Parhaillaan on tutkimuksia, joilla pyritään ymmärtämään paremmin, kuinka nämä pienet tuholaiset löytävät meidät – ja kuinka voimme paremmin suojautua niiltä.