ULM: Löydä mahtavan liittovaltion linnoituksen ja sen historian salaisuudet!
Tonavassa sijaitsevassa viehättävässä Ulm -kaupungissa on vaikuttava todistus historiallisesta sotilaallisesta arkkitehtuurista: liittovaltion linnoitus Ulm. Tämä linnoitus, jota tällä hetkellä rakennettiin 1800 -luvulla, on nyt parhaiten säilytetty laatuaan kaikkialla Euroopassa. Rakentaminen alkoi vuonna 1841 ja jätti vaikuttavan perinnön, joka vierailijalle tähän päivään asti.
inspiraatio rakenteelle tuli Napoleonin tappion jälkeen. Itävallan, Ison -Britannian, Preussin ja Venäjän neljästä suuresta voimasta päättivät rakentaa suuria linnoituskasveja estämään tulevaisuudessa. Ulm tunnustettiin nopeasti strategiseksi sijaintiksi, mikä johti sopimukseen useita linnoituksia.
tärkeä sotilaallinen sijainti
Liittovaltion linnoitus rakennettiin vuosina 1842–1859, ja sitä johti Moritz Karl Ernst von Prittwitz ja Gaffron. Jopa 10 000 työntekijää oli valtava projekti. Jopa 5000 sotilasta voitiin sijoittaa sinne rauhassa, ja sodan tapauksessa se olisi ollut jopa 20 000. Nämä luvut kuvaavat merkitystä, että tämä sijainti oli sekä sotilaallisesti että strategisesti.
Uutta linnoituksen rakentamista käytettiin ULM: ssä. Päinvastoin kuin aiemmin rakennetut linnoitukset, täällä luotiin monikulmiojärjestelmä, joka oli erittäin tehokas ympäröivään topografiaan. Järjestelmät suljettiin sekä ULM: n että naapurimaiden NEU-ULM: n, ja siksi ne olivat hyvin suojattuja hyökkäyksiltä.
Kun saksalainen kimppu liukeni vuonna 1866, linnoituksen tila muuttui: se siirtyi Saksan valtakunnan hallussa ja oli siitä lähtien kutsuttu "Reich -linnoitus". Tämä varmisti, että järjestelmää käytettiin edelleen sotilaallisesti, vaikka sen rooli muuttuisi ajan myötä.
Historia ja rakennekehitys
Kun linnoitusjärjestelmän alkuperäiset rakenteet olivat suurelta osin säilyneet, 1900 -luvulla tapahtui muita rakenteellisia muutoksia. Linnoituksen nykyaikaistamiseksi lisättiin vuodesta 1900 lähtien betonirakenteita. Näitä laajennuksia ei kuitenkaan ole koskaan saatu päätökseen. Onneksi liittovaltion linnoitus pakeni purkusuunnitelmista, mikä pätee moniin muihin kiinteisiin rakennuksiin Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, joka varmisti heidän jälkipolvien säilyttämisen.
liittovaltion linnoituksen eri osat ovat edelleen näkyvissä ULM: ssä ja Neu-Ulmissa, vaikka rappeutuminen uhkaa monia järjestelmän osia. Jotkut linnoituksista ja betonirakennuksista, jotka käyttivät järjestelmän vahvuuden takaamiseksi, ovat erityisen vaarassa.
Wilhelmsburgin linnoitus on linnoituksen silmiinpistävin rakennus, ja siihen voi käydä tänään. Se ulottuu yli 24 000 neliömetrin alueelle ja siinä on yli 800 huonetta. Sen valmistumisen jälkeen vuonna 1848 se ei ole ollut vain sotilaskeskus, vaan myös toiminut kasarmeina ja myöhemmin pakolaisleirinä.
Nykyään liittovaltion linnoitus on enemmän kuin vain jäännös jo kauan sitten. Kaupunki on yrittänyt kovasti säilyttää linnoituskasviensa, ja lukuisat museot ja näyttelyt kutsuvat sinut oppimaan lisää näiden monumentaalisten rakennusten monimutkaisesta historiasta. Äskettäin laajasti kunnostetulla Wilhelmsburgilla on keskeinen rooli tässä, koska sitä käytetään säännöllisesti tapahtumapaikkana erilaisiin tapahtumiin.
Eri lähteiden mukaan
.sidebar {
width: 300px;
min-width:300px;
position: sticky;
top: 0;
align-self: flex-start;
}
.contentwrapper {
display: flex ;
gap: 20px;
overflow-wrap: anywhere;
}
@media (max-width:768px){
.contentwrapper {
flex-direction: column;
}
.sidebar{display:none;}
}
.sidebar_sharing {
display: flex;
justify-content: space-between;
}
.sidebar_sharing a {
background-color: #e6e6e6;
padding: 5px 10px;
margin: 0;
font-size: .95rem;
transform: none;
border-radius: 5px;
display: inline-block;
text-decoration: none;
color:#333;
display: inline-flex;
justify-content: space-between;
}
.sidebar_sharing a:hover {
background-color: #333;
color:#fff;
}
.sidebar_box {
padding: 15px;
margin-bottom: 20px;
box-shadow: 0 2px 5px rgba(0, 0, 0, .1);
border-radius: 5px;
margin-top: 20px;
}
a.social__item {
color: black;
}
.translate-dropdown {
background-color: #e6e6e6;
padding: 5px 10px;
margin: 0;
font-size: .8em;
transform: none;
border-radius: 5px;
display: inline-block;
text-decoration: none;
color: #333;
margin-bottom: 8px;
}
.translate-dropdown {
position: relative;
display: inline-flex;
align-items: center;
width: 100%;
justify-content: space-between;
height: 36px;
}
.translate-dropdown label {
margin-right: 10px;
color: #000;
font-size: .95rem;
}
.article-meta {
gap:0 !important;
}
.author-label, .modified-label, .published-label, modified-label {
font-weight: 300 !important;
}
.date_autor_sidebar {
background-color: #e6e6e6;
padding: 5px 10px;
margin: 0;
font-size: .8em;
transform: none;
border-radius: 5px;
text-decoration: none;
color: #333;
display: flex;
justify-content: space-between;
margin-bottom: 8px;
}
.sidebar_autor {
background: #333;
border-radius: 4px;
color: #fff;
padding: 0px 5px;
font-size: .95rem;
}
time.sidebar_time, .translateSelectlabel, sidebar_time {
margin-top: 2px;
color:#000;
font-style:normal;
font-size:.95rem;
}
.sidebar_updated_time {
background-color: #e6e6e6;
padding: 5px 10px;
margin: 0;
font-size: .8em;
transform: none;
border-radius: 5px;
text-decoration: none;
color: #333;
display: flex;
justify-content: space-between;
margin-bottom: 8px;
}
time.sidebar_updated_time_inner {
background: #333;
border-radius: 4px;
color: #fff;;
padding: 2px 6px;
}
.translate-dropdown .translate {
color: #fff; !important;
background-color: #333;
}
.translate-dropdown .translate:hover {
color: #fff; !important;
background-color: #b20e10 !important;
}
.share-button svg, .translate-dropdown .translate svg {
fill: #fff;
}
span.modified-label {
margin-top: 2px;
color: #000;
font-size: .95rem;
font-weight: normal !important;
}
.ad_sidebar{
padding:0;
border: none;
}
.ad_leaderboard {
margin-top: 10px;
margin-bottom: 10px;
}
.pdf_sidebar:hover {
background: #b20e10;
}
span.sidebar_time {
font-size: .95rem;
margin-top: 3px;
color: #000;
}
table.wp-block-table {
white-space: normal;
}
input {padding: 8px;width: 200px;border: 1px solid #ddd;border-radius: 5px;}
.comments { margin-top: 30px; }
.comments ul { list-style: none; padding: 0; }
.comments li { border-bottom: 1px solid #ddd; padding: 10px 0; }
.comment-form { margin-top: 15px; display: flex; flex-direction: column; gap: 10px; }
.comment-form textarea { width: 100%; padding: 8px; border: 1px solid #ddd; border-radius: 5px;}
.comment-form button { align-self: flex-start; background: #333; color:#fff; border:0; padding:8px 15px; border-radius:5px; cursor:pointer; }
.comment-form button:hover { background: #b20e10; }
Kommentare (0)