Tiukemmat toimenpiteet rikollisia maahanmuuttajia vastaan: Stockerin vaatimus

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Johtavat poliitikot keskustelevat 22. toukokuuta 2025 ECHR:n tarkistamisesta, jotta rikolliset siirtolaiset voitaisiin karkottaa tehokkaammin Eurooppaan.

Am 22.05.2025 diskutieren führende Politiker über die Überarbeitung der EMRK zur effektiveren Abschiebung straffälliger Migranten in Europa.
Johtavat poliitikot keskustelevat 22. toukokuuta 2025 ECHR:n tarkistamisesta, jotta rikolliset siirtolaiset voitaisiin karkottaa tehokkaammin Eurooppaan.

Tiukemmat toimenpiteet rikollisia maahanmuuttajia vastaan: Stockerin vaatimus

Itävallan liittokansleri Christian Stocker on jälleen aloittanut keskustelun **ulkomaisten rikollisten karkottamisesta**. Todetaan, että maahanmuuttajiin liittyy yhä enemmän vakavia väkivaltarikoksia ja huumerikollisuutta. Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin ja Italian pääministeri Giorgia Melonin aloittamassa avoimessa kirjeessä allekirjoittajat korostavat tarvetta ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin niitä valtioita vastaan, jotka käyttävät hyväkseen siirtolaisia. Tätä aloitetta tukevat useat hallitusten päämiehet, kuten Stocker sekä Belgian, Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan pääministerit.

Keskustelu Euroopan ihmisoikeussopimuksen (ECHR) tulkinnasta käynnistettiin. Kriitikot, mukaan lukien Stocker, ovat huolissaan siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (ECtHR) nykyinen tulkinta rajoittaa kykyä suojella demokraattisia yhteiskuntia. Itävallassa Euroopan ihmisoikeussopimusta ei pidetä vain oikeusvaltion pilarina, vaan sillä on myös perustuslaillinen asema ja se turvaa perusoikeudet.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudellinen kehys

Euroopan ihmisoikeussopimus velvoittaa allekirjoittajavaltiot takaamaan yleissopimuksessa määritellyt kansalais- ja poliittiset perusoikeudet. Näitä ovat muun muassa oikeus elämään, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja sananvapaus. Nämä oikeudet sitovat kaikkia sopimusvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvia henkilöitä heidän kansalaisuudestaan ​​riippumatta.

Erityisesti yleissopimus kieltää tiukasti kidutuksen, syrjivän kohtelun ja mielivaltaisen vangitsemisen. Tätä taustaa vasten rikollisten siirtolaisten karkottamisen oikeudellisten esteiden voittamista koskevaa *haastetta* pidetään vakavana. Avoimen kirjeen allekirjoittajien näkemykset ovat, että nykyinen lainsäädäntökehys ei heijasta 2000-luvun muuttuvaa todellisuutta.

Euroopan unioni ja ihmisoikeudet

EU:lla on keskeinen rooli demokratian ja ihmisoikeuksien tukemisessa ulkosuhteissaan. Euroopan parlamentin tietojen mukaan tavoitteena on sisällyttää ihmisoikeuskysymykset kaikkiin politiikan aloihin. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa korostetaan EU:n perustana olevia arvoja, mukaan lukien ihmisarvo, vapaus ja oikeusvaltio.

Oikeudellisen kehyksen lisäksi EU toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Tähän sisältyy erityishankkeiden rahoittaminen ja poliittisen vuoropuhelun käyminen noin 60 maan kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös naapurimaiden uudistusten tukemiseen ja vastuun ottamiseen monenvälisillä foorumeilla.

Keskustelu ECHR:stä ja siirtolaisrikollisten karkottamisesta tulee aikaan, jolloin kansalaiset Euroopassa odottavat konkreettisia ratkaisuja asiaan liittyviin haasteisiin. Nähtäväksi jää, kuinka oikeudellinen kehys ja poliittinen asialista tällä alalla kehittyvät.