FPÖ vaatii tiukempaa linjaa: ECHR lakkautetaan maahanmuuttajia suojaavana kilpenä!

FPÖ vaatii tiukempaa linjaa: ECHR lakkautetaan maahanmuuttajia suojaavana kilpenä!

Yhdeksän EU:n jäsenvaltiota on äskettäin allekirjoittanut kirjeen, jossa vaaditaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (ECHR) uudelleentulkintaa. EU-parlamentaarikko Petra Steger FPÖ:stä suhtautui asiaan myönteisesti ja kritisoi ECHR:n nykyistä tulkintaa laittomien maahanmuuttajien tehokkaan karkottamisen estämiseksi. Tämä vaatimus on osa laajempaa poliittista keskustelua Itävallassa ja Euroopassa ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden välisestä tasapainosta. Steger syytti ÖVP:tä kaksoisstandardeista ja varoitti, että vastuuta ei pidä siirtää tuomioistuimille. OTS raportoi, että…

Keskustelu Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ei ole uutta Itävallassa. FPÖ:n liittopuolueen puheenjohtaja Herbert Kickl ehdotti sopimuksen uudistamista jo vuonna 2019, mutta se kohtasi tuolloin vastustusta. Steger, joka toimii myös kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE), vaatii nyt muutoksia oikeusperustaan ​​liiallisten tulkintojen estämiseksi ja turvapaikkapolitiikan tiukentamiseksi. Steger ei jättänyt mainitsematta ironiaa siitä, että ÖVP:tä johtaa NEOSin johtaja Beate Meinl-Reisinger, joka aiemmin kuvaili samanlaista uudelleentulkintaa "paskapolitiikaksi".

Euroopan ihmisoikeussopimuksen merkitys Itävallassa

Itävalta liittyi Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1958, ja sillä on ollut perustuslaillinen asema vuodesta 1964. Tämä on erityispiirre 47 sopimusvaltion joukossa. Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuvia oikeuksia sovelletaan suoraan Itävallan tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin. Liittovaltion liittokansleri selittää, että... Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (ECtHR) Strasbourgissa vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvonnasta. Euroopan ihmisoikeussopimus omaksuu dynaamisen lähestymistavan ja tulkitsee yleissopimuksen "eläväksi välineeksi", jonka tulkinta perustuu tämänhetkisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin realiteetteihin.

Itävalta on myös osapuolena muissa Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksissa ja pyrkii vahvistamaan ihmisoikeuksien suojelua. Itävallan hallituksen keskeinen huolenaihe on säilyttää henkilökohtainen valitusoikeus Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Kansainvälisiin sitoumuksiin kuuluu muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevan Istanbulin yleissopimuksen ratifiointi, joka tapahtui vuonna 2014.

Ihmisoikeudet EU:ssa

EU edistää aktiivisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa ulkosuhteissaan ja pyrkii muokkaamaan kaikkia politiikkoja ihmisoikeusnäkökulmasta. Euroopan parlamentti korostaa, että... EU:lla on erilaisia ​​oikeusperustoja ihmisoikeuksien edistämiseksi, mukaan lukien EU:n perustamissopimuksen 2 ja 3 artikla, joissa määritellään unionin arvot ja tavoitteet. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva strateginen kehys hyväksyttiin vuonna 2012, ja kolmas ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintasuunnitelma on voimassa vuoteen 2027 saakka.

EU kannattaa myös kansainvälisen oikeuden noudattamista ja käyttää erilaisia ​​välineitä käsitelläkseen ihmisoikeuskysymyksiä kansainvälisellä tasolla. Näitä ovat esimerkiksi poliittiset vuoropuhelut yli 60 maan kanssa, vaalitarkkailuvaltuuskunnat ja maakohtaisten strategioiden kehittäminen ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.

Nykyinen keskustelu Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja sen tulkinnasta heijastelee siis niitä monimutkaisia ​​haasteita, joita valtiot kohtaavat pyrkiessään sovittamaan yhteen kansalliset edut ja kansainväliset velvoitteet. Ihmisoikeuksien nykyaikainen tulkinta on edelleen keskeinen kysymys EU:ssa ja sen jäsenmaissa.