Majavat hyökkäyksen kohteena: Kärntenin hallitus suunnittelee raakoja murhia!

Majavat hyökkäyksen kohteena: Kärntenin hallitus suunnittelee raakoja murhia!

Taistelu majavien selviytymisestä Kärntenissä on tulossa huipulle. äänekäs Dolomiittikaupunki Kärntenin osavaltion hallitus suunnittelee majavamääräysten mukauttamista, mikä mahdollistaa jopa 740 majavan tappamisen seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä päätös herättää paitsi innostusta ympäristönsuojelijoiden keskuudessa, myös herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä lajien suojelusta.

Kärntenin majavakanta on tällä hetkellä noin 1 500 eläintä. Vaikka osavaltion hallitus pitää toimenpidettä välttämättömänä majavien aiheuttamien vahinkojen hillitsemiseksi, WWF arvostelee suunnitelmia massiivisena hyökkäyksenä lajien suojelua vastaan. WWF:n asiantuntija Sarah Layendecker korostaa, että sallittu murhien määrä vuodessa on yli kaksinkertaistettava ilman EU-lainsäädännön edellyttämiä yksittäisten tapausten tarkasteluja.

Ekosysteemi ja biologinen monimuotoisuus

Majavilla on keskeinen rooli ekosysteemissä, erityisesti nykyisen ilmasto- ja biologisen monimuotoisuuden kriisin vuoksi. Villieläinbiologi Brigitte Komposch selittää, että majavakanta on säännelty ilman luonnollisia vihollisia ja että eläinten lisääntymisnopeuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi alueen miehistö. Väestön säilyttäminen on siksi tärkeää myös ekosysteemin terveydelle.

Lisäksi ympäristönsuojelijat vaativat rantareunojen luomista, jotka sekä parantavat ilmastoa että edistävät biologista monimuotoisuutta ja auttavat vähentämään saasteita vedessä. äänekäs Dolomiittikaupunki ÖVP:n aluevaltuutettu Martin Gruber kertoo, että majavien aiheuttamien vahinkojen määrä on kahdeksankertaistunut. Tämä osoittaa osavaltion hallitukselle kohdistuvan paineen ryhtyä nopeisiin ja tehokkaisiin toimiin.

Kritiikkiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja

WWF vaatii suunnitellun asetuksen peruuttamista ja majavien toiminnan uudelleenarviointia. Ympäristönsuojelijoiden silmissä tämä asetus on vain osa laajempaa strategiaa, joka sisältää myös massiivisia interventioita muiden suojeltujen lajien, kuten susien ja saukkojen, populaatioihin. Aiemmin Conibear ansoja on hyväksytty myös saukkojen keräämiseen, mikä rikkoo Itävallan eläinsuojelumääräyksiä.

Biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä aiheutuvat ongelmat ovat tärkeitä paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. EU:n vuoden 2030 biologista monimuotoisuutta koskevan strategian tavoitteena on palauttaa maailmanlaajuisten ekosysteemien sietokyky ja riittävä suojelu vuoteen 2050 mennessä. Tähän sisältyy myös se, että vähintään 30 prosenttia EU:n meri- ja maa-alueista tulisi suojella, jotta voidaan ottaa huomioon elinympäristöjen monimuotoisuus, kuten tämä. EU:n parlamentti on päättänyt.

Kaiken kaikkiaan Kärntenissä luonnonsuojeluhuolet ovat taloudellisten etujen vastaisia. Majavakannan hoidon tuleva kehitys ei ainoastaan ​​määritä näiden eläinten tulevaisuutta, vaan sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia koko alueen ekosysteemiin.