Köyhyysriski Saksassa: niin monet eläkeläiset ja opiskelijat kärsivät!

Köyhyysriski Saksassa: niin monet eläkeläiset ja opiskelijat kärsivät!

Dortmund - Saksassa köyhyys tulkitaan usein eri tavalla kuin monissa muissa maissa. Absoluuttisen puutteen puhumisen sijasta "suhteellinen köyhyys" otetaan huomioon tässä. Tämä tarkoittaa, että kyse on vähemmän siitä, onko joku tarpeeksi selviytyäkseen, mutta kuinka paljon rahaa ihmisellä on käytettävissä verrattuna väestön keskimääräisiin tuloihin. Esimerkki: Niiden, jotka saavuttavat alle 60 prosenttia keskituloista, katsotaan olevan köyhyyden riski. Henkilöiden kannalta tämä tarkoittaa, että alle 15 000 euron nettolla sinua pidetään liittovaltion tilastoviraston mukaan käsivarrena.

Tämä tulolaja Saksassa on noin 1 250 euroa kuukaudessa. Erityisesti eläkeläiset ja opiskelijat vaikuttavat erityisesti moniin, joiden tulot eivät usein edes aloita tätä tasoa. Tämä todellisuus osoittaa, että Saksan eläkejärjestelmässä monet vanhemmat ihmiset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, koska monet heistä liittyvät pieniin eläkkeisiin.

Köyhyyden kasvava määrä -prone

Tilastot osoittavat, että köyhyys uhkaa noin 14,7 prosenttia Saksan väestöstä. Tämä määrä kasvaa iän myötä: Yli 65-vuotiaat vaikuttavat erityisesti, tässä kiintiö on noin 18,3 prosenttia. Nämä huolestuttavat numerot johtuvat useista tekijöistä. Monet eläkeläiset elävät ikäviitteistä, jotka eivät useinkaan riitä ylläpitämään elintasoa, jota he nauttivat elämän aktiivisessa vaiheessa.

Lisäksi elinkustannuksia on yhä enemmän, joita eläkeläiset ovat yhä vaikeampaa hallita heidän tulojensa pysähtyessä. Tämä ongelma kulkee koko yhteiskunnan läpi ja vaikuttaa paitsi ikääntyneisiin, myös opiskelijoihin, jotka usein luottavat osien aikatyöhön elämänsä rahoittamiseksi. Ja tässäkin käy selväksi, että köyhyyden riski on kasvava ongelma.

Sukupuolen erityiset erot

Toinen köyhyyden näkökohta Saksassa on sukupuolenkohtainen jakauma. Naisten köyhyys vaikuttaa useammin kaikissa ikäryhmissä kuin miehet, ja köyhyyden riski on 15,4 prosenttia verrattuna miesten 13,9 prosenttiin. Se muuttuu erityisen dramaattiseksi vanhuudessa: 20,3 prosentilla naisista on köyhyyden riski yli 65 -vuotiaille, kun taas tämän ikäryhmän miehet ovat vain 15,9 prosenttia. 75 -vuotiailla ja vanhemmilla naisilla kiintiö on jopa noussut 20,6 prosenttiin.

Tämän eron syyt ovat monipuolisia ja liittyvät usein naisten työllisyyteen. Näillä on usein harvemmin pääsy hyvin maksettuihin työpaikkoihin tai heillä on pidempi vaihe ammatillisesta keskeytyksestä. Epätasa -arvoinen maksu ja huonot uramahdollisuudet osallistuvat myös naisten alhaisempiin eläkevaatimuksiin. Näillä rakenteellisilla eriarvoisuuksilla on suora vaikutus vanhuuteen liittyviin tuloihin ja he tekevät naisista paljon alttiimpia köyhyydelle.

yhteenveto, nykyinen tilanne osoittaa, että monet Saksan ihmiset elävät tulojen kanssa köyhyysrajan alapuolella. Vaikka tämä ei vastaa kehitysmaiden absoluuttista köyhyyttä, suhteellinen köyhyys johtaa silti suuriin rajoituksiin jokapäiväisessä elämässä. Tämä kehitys on jo johtanut intensiivisiin keskusteluihin tarvittavista uudistuksista ja sosiaaliturvamekanismeista, jotta yhteiskunnassamme olisivat paremman olemassaolon aiheutuneet ryhmät. Yksityiskohtaisia tietoja tästä aiheesta .sidebar { width: 300px; min-width:300px; position: sticky; top: 0; align-self: flex-start; } .contentwrapper { display: flex ; gap: 20px; overflow-wrap: anywhere; } @media (max-width:768px){ .contentwrapper { flex-direction: column; } .sidebar{display:none;} } .sidebar_sharing { display: flex; justify-content: space-between; } .sidebar_sharing a { background-color: #e6e6e6; padding: 5px 10px; margin: 0; font-size: .95rem; transform: none; border-radius: 5px; display: inline-block; text-decoration: none; color:#333; display: inline-flex; justify-content: space-between; } .sidebar_sharing a:hover { background-color: #333; color:#fff; } .sidebar_box { padding: 15px; margin-bottom: 20px; box-shadow: 0 2px 5px rgba(0, 0, 0, .1); border-radius: 5px; margin-top: 20px; } a.social__item { color: black; } .translate-dropdown { background-color: #e6e6e6; padding: 5px 10px; margin: 0; font-size: .8em; transform: none; border-radius: 5px; display: inline-block; text-decoration: none; color: #333; margin-bottom: 8px; } .translate-dropdown { position: relative; display: inline-flex; align-items: center; width: 100%; justify-content: space-between; height: 36px; } .translate-dropdown label { margin-right: 10px; color: #000; font-size: .95rem; } .article-meta { gap:0 !important; } .author-label, .modified-label, .published-label, modified-label { font-weight: 300 !important; } .date_autor_sidebar { background-color: #e6e6e6; padding: 5px 10px; margin: 0; font-size: .8em; transform: none; border-radius: 5px; text-decoration: none; color: #333; display: flex; justify-content: space-between; margin-bottom: 8px; } .sidebar_autor { background: #333; border-radius: 4px; color: #fff; padding: 0px 5px; font-size: .95rem; } time.sidebar_time, .translateSelectlabel, sidebar_time { margin-top: 2px; color:#000; font-style:normal; font-size:.95rem; } .sidebar_updated_time { background-color: #e6e6e6; padding: 5px 10px; margin: 0; font-size: .8em; transform: none; border-radius: 5px; text-decoration: none; color: #333; display: flex; justify-content: space-between; margin-bottom: 8px; } time.sidebar_updated_time_inner { background: #333; border-radius: 4px; color: #fff;; padding: 2px 6px; } .translate-dropdown .translate { color: #fff; !important; background-color: #333; } .translate-dropdown .translate:hover { color: #fff; !important; background-color: #b20e10 !important; } .share-button svg, .translate-dropdown .translate svg { fill: #fff; } span.modified-label { margin-top: 2px; color: #000; font-size: .95rem; font-weight: normal !important; } .ad_sidebar{ padding:0; border: none; } .ad_leaderboard { margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; } .pdf_sidebar:hover { background: #b20e10; } span.sidebar_time { font-size: .95rem; margin-top: 3px; color: #000; } table.wp-block-table { white-space: normal; } input {padding: 8px;width: 200px;border: 1px solid #ddd;border-radius: 5px;} .comments { margin-top: 30px; } .comments ul { list-style: none; padding: 0; } .comments li { border-bottom: 1px solid #ddd; padding: 10px 0; } .comment-form { margin-top: 15px; display: flex; flex-direction: column; gap: 10px; } .comment-form textarea { width: 100%; padding: 8px; border: 1px solid #ddd; border-radius: 5px;} .comment-form button { align-self: flex-start; background: #333; color:#fff; border:0; padding:8px 15px; border-radius:5px; cursor:pointer; } .comment-form button:hover { background: #b20e10; }