Ihmisaivojen viisi käännekohtaa – siirtymäelämä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Cambridgen yliopiston neurotieteilijät tunnistavat viisi aivojen kehitysvaihetta ja selittävät niiden merkitystä kognitiiviselle terveydelle ja mielenterveydelle.

Neurowissenschaftler der Universität Cambridge identifizieren fünf Entwicklungsphasen des Gehirns und erläutern deren Bedeutung für kognitive Gesundheit und psychische Erkrankungen.
Cambridgen yliopiston neurotieteilijät tunnistavat viisi aivojen kehitysvaihetta ja selittävät niiden merkitystä kognitiiviselle terveydelle ja mielenterveydelle.

Ihmisaivojen viisi käännekohtaa – siirtymäelämä!

Cambridgen yliopiston neurotieteilijät ovat tunnistaneet viisi ratkaisevaa ihmisen aivojen kehitysvaihetta kattavassa tutkimuksessa. Lähes 4 000 aivokuvaukseen vastasyntyneistä 90-vuotiaisiin perustuva tutkimus osoittaa, että ajatteluelimemme ei muutu jatkuvasti, vaan selvästi erotettavissa olevissa vaiheissa. Tulokset julkaistiin tieteellisessä lehdessä Luontoviestintä julkaistu.

Tutkimus viittaa siihen, että aivojen kehitystä leimaa neljä keskeistä käännekohtaa: noin 9-vuotiaana, 32-vuotiaana, 66-vuotiaana ja 83-vuotiaana. Näissä vaiheissa hermoverkostot ja kognitiiviset kyvyt vaihtelevat merkittävästi, mikä voi myös vaikuttaa mielenterveyssairauksien riskiin.

Aivojen kehityksen viisi vaihetta

Ensimmäiselle vaiheelle, joka kestää syntymästä noin 9 vuoden ikään, on ominaista nopea aivojen kasvu. Täällä havaitaan liiallista synapsien tuotantoa, joka lopulta vähenee. Tämä vaihe on ratkaiseva aktiivisten hermosolujen yhteyksien muodostumiselle ja merkitsee ensimmäistä käännekohtaa aivojen kehityksessä. vol.at raportoitu.

Toisessa vaiheessa, joka kestää 9-32 vuotta, tapahtuu aivojen uudelleenjärjestely. Tässä vaiheessa aivot saavuttavat kognitiivisen tehokkuuden huippunsa. Neuraaliverkkoa on jalostettu, mikä mahdollistaa nopeamman kommunikoinnin aivoalueiden välillä. Huolimatta edistymisestä tässä vaiheessa, lisääntynyt riski sairastua mielenterveyteen on ilmeistä, mikä korostaa nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden haasteita.

Aikuisuuden vakaus

Kolmas vaihe alkaa 32-vuotiaana ja kestää yli kolme vuosikymmentä. Tänä aikana aivojen arkkitehtuuri vakiintuu. Korkeasta tehokkuudesta huolimatta aivojen rakenteen joustavuus vähenee vähitellen. Näin ollen muuntokurssit ovat laskeneet tänä aikana, kuten tutkimus olettaa.

Varhainen ikääntyminen tulee ilmi neljännessä vaiheessa, joka alkaa noin 66-vuotiaana. Tällöin aivoverkostot uudistuvat asteittain ja ikääntymiseen liittyvien terveysongelmien, kuten korkean verenpaineen ja dementian, riski kasvaa. Tämä vaihe edustaa heikointa käännekohtaa, koska aivoissa ei havaita suuria rakenteellisia muutoksia.

Myöhempi ikä, joka alkaa 83 vuoden iän jälkeen, luonnehtii viidettä vaihetta. Tässä vaiheessa keskitytään enemmän paikallisiin yhteyksiin, kun taas kyky kommunikoida pitkiä matkoja heikkenee. On tärkeää huomata, että tätä vaihetta on tutkittu vähän, koska esimerkiksi tutkimuksessa ei tutkittu yhtään yli 90-vuotiasta henkilöä.

Tutkimuksen tärkeys

Tutkimuksen kattavat havainnot voivat tarjota merkittävää potentiaalia mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen, skitsofrenian tai Alzheimerin taudin, parempaan ymmärtämiseen ja varhaiseen havaitsemiseen. Ne antavat myös syvemmän käsityksen aivojen kehityksen eroista, jotka voivat johtaa lasten oppimisvaikeuksiin tai kognitiivisiin häiriöihin vanhuudessa, esim. Deutschlandfunk huomioidaan.

Tämän tutkimuksen tulokset paljastavat, kuinka vahvasti ajatteluelimiemme kehitysvaiheet korreloivat merkittävien elämän virstanpylväiden kanssa, mikä on ratkaisevan tärkeää paitsi tieteen, myös mielenterveyssairauksien ymmärtämisen ja käsittelemisen kannalta.