Ecuador valitsee uuden presidentin väkivallan ja sähkökatkojen jälkeen

Ecuador valitsee uuden presidentin väkivallan ja sähkökatkojen jälkeen

Ecuadorin äänestäjät kohtaavat haasteen valita uusi presidentti toisen kerran 18 kuukauden sisällä. Tämä tapahtuu maassa vallitsevan ennennäkemättömän turvallisuuskriisin yhteydessä. Nykyinen presidentti Daniel Noboa, banaanimagnin poika, valittiin vuonna 2023 päättämään edeltäjänsä Guillermo Lasson toimikaudesta, joka erosi, hajotti parlamentin ja käynnisti uudet vaalit välttääkseen virkasyytteen.

Kuka on Daniel Noboa?

37-vuotias yrittäjä Noboa oli yllätysehdokas vuoden 2023 vaaleissa ja voitti kilpailijansa Luisa Gonzálezin toisella kierroksella. Vaalikampanjan aikana hän yritti kuvata itseään "vasemmistoliberaaliksi", mutta lyhyen virkakautensa aikana hän otti tiukan linjan rikollisuuteen.

Noboa on julistanut virkakautensa aikana useita hätätilaa, lähettänyt armeijan yksiköitä kaduille torjumaan jengitoimintaa ja aloittanut uuden tiukimman turvaluokan vankilan rakentamisen pahamaineisen rikollisjohtajan pakenemisen jälkeen. "Olen julistanut sodan terroristeja vastaan", Noboa sanoi hiljattain CNN:n haastattelussa. "Nämä eivät ole tavanomaisia ​​ryhmiä, vaan terroristiryhmiä, jotka ovat hyvin organisoituja ja jäsenneltyjä ja terrorisoivat kokonaisia ​​alueita."

Poliittinen kilpailu

Sunnuntain vaaleissa Noboa kohtaa vasemmistopoliitikon Gonzálezin ja 14 muuta ehdokasta. Jos yksikään ehdokkaista ei saa yli 50 % äänistä tai ero kahden suosituimman ehdokkaan välillä on yli 10 %, vaalit etenevät toiselle kierrokselle huhtikuussa.

Entistä vasemmistolaista presidenttiä Rafael Correaa lähellä oleva González on vannonut taistelevansa huumekauppaa yhtä voimakkaasti kuin Noboa. Hän vaatii vankilajärjestelmää valvovan SNAI-viraston lakkauttamista ja haluaa investoida kasvojentunnistustekniikkaan vähentääkseen lainrikkomuksia. Se aikoo myös palauttaa oikeusministeriön, jonka Ecuador hajotti vuonna 2018 vähentääkseen julkisia menoja.

Kasvava väkivalta Ecuadorissa

Ecuadorista on tullut merkittävä kokaiinikaupan keskus, mikä on johtanut jatkuvaan turvallisuuskriisiin. YK:n raportit osoittavat, että Ecuador sijaitsee kahden suurimman huumevalmistajan Perun ja Kolumbian välissä. Väkivalta on lisääntynyt jyrkästi vuodesta 2021 lähtien, ja murhien määrä on kolminkertainen, vaikka hallitus ilmoitti murhatapausten vähentyneen 16,5 % vuonna 2024. Rikollisjärjestöt ja paikalliset jengit ovat osallistuneet korruptioon ja kiristykseen ja uhanneet poliittisia toimijoita.

Taloudelliset haasteet

Rikollisuuskriisin lisäksi El Niño -ilmiön aiheuttama kuivuus on vaikuttanut vakavasti maan vesivoimaloihin, mikä on johtanut energiapulaan. Sähkönkulutuksen vähentämiseksi hallitus järjesti useita sähkökatkoja, jotka kestivät jopa 14 tuntia. Nämä sähkökatkot tapahtuivat kireässä taloustilanteessa, jossa yli puolet Ecuadorin työpaikoista on epävirallisia ja sääntelemättömiä. Asiantuntijat varoittavat, että seuraavalla presidentillä on vaikea tehtävä vakauttaa romahduksen partaalla oleva taloudellinen tilanne.

Ecuadorin presidentinvaaleille on siksi ominaista vakavat sisäpoliittiset haasteet, joilla on sekä turvallisuuspoliittista että taloudellista ulottuvuutta. Äänestäjien tulevat päätökset voivat olla ratkaisevia maan tulevaisuuden kannalta.