Schwarz-fuchs vaatii voimakkaampaa Euroopan turvallisuuspolitiikkaa Itävallasta

Schwarz-fuchs vaatii voimakkaampaa Euroopan turvallisuuspolitiikkaa Itävallasta

Österreich - Christine Schwarz-Fuchs, Vorarlberg ÖVP: n liittovaltion neuvonantaja, korosti Itävallan ulkomaisen ja turvallisuuspolitiikan keskeistä roolia nykyään liittovaltion neuvoston nykyisen tunnin aikana. Aikana, jolloin konfliktien kansainväliset suhteet on karakterisoitu, se korosti vaikutuksia itävaltalaisten yritysten vientiin. Itävallassa, pieni ja vientiin suuntautunut maa, vakaa ulkomaalainen ja turvallisuuspolitiikka on ratkaisevan tärkeää työpaikkojen vaurauden ja luomisen kannalta. Aihe saa lisää räjähtävyyttä muuttuneiden eurooppalaisten ja kansainvälisten turvallisuusympäristön taustalla, etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainan vastaisesti, perusmuutoksista.

schwarz-fuchs selitti edelleen, että turvallisuutta ei voida tarkastella erikseen; Se sisältää sotilaallisia, sosiaalisia, taloudellisia, diplomaattisia ja poliittisia näkökohtia. Tässä yhteydessä hän kehotti lisääntynyttä eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa. Itävalta on jo aktiivinen yleisen ulkomaisen ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisissä organisaatioissa, kuten YK: n ja EYCE: n kaltaisissa kansainvälisissä organisaatioissa. Lisäksi Itävalta haki epävakautta paikkaa YK: n turvallisuusneuvostossa vuosille 2027/28.

Turvallisuus kokonaispolitiikan haaste

Harald Himmmer, liittovaltion neuvoston ryhmän johtaja, korosti sotilaallisen, taloudellisen ja sosiaaliturvan välistä läheistä yhteyttä. Hän kannatti vakavaa turvallisuuspolitiikkaa ja välttämättömiä investointeja kansalliseen puolustukseen. Himmer kritisoi selityksissään vapauden mustavalkoista ajattelua ja kehotti käytännöllisiä lähestymistapoja selviytyäkseen nykyisistä haasteista.

Toiseen tärkeän näkökohdan käsitteli Christoph Sterebacher, Tyrolean ÖVP: n liittovaltion neuvosto. Hän selitti kaksinkertaisen budjetin 2025/26 merkityksen budjetin kunnostamiselle ja talouden lisäämiselle. Stillebacher viittasi Corona Pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin. Budjetin peruskorjaustoimenpiteet 2025 II varmistaa hyvinvointivaltion rahoitettavuuden, ja se korosti tarvetta, joka kaikkien on osallistuttava yrityksiin ja energiaryhmiin.

turvallisuuspolitiikan riskit ja haasteet

Itävallan turvallisuuspolitiikka on asettanut itselleen tavoitteen suojella väestöä tulevilta riskeiltä ja uhilta. Tunnistetut turvallisuusriskit sisältävät geopoliittiset kilpailut, kyberuhat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset turvallisuuteen. On selvää, että tehokas turvallisuuspolitiikka voidaan suunnitella vain EU: n ja kansainvälisen turvallisuusarkkitehtuurin yhteydessä. Itävalta pitää itseään vastuullisena työskennellä aktiivisesti [yleisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan] jatkokehityksen yhteydessä (https://www.bmeia.gv.at/themen/icherheitpolitung/) EU: sta.

Itse EU: lla on kyky suorittaa rauhanoperaatioita ympäri maailmaa ja osallistua kriisinhallintatoimiin. Tämä tehdään mobilisoimalla jäsenvaltioiden tarjoamat ad hoc -voimat. Yleinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu diplomatiaan ja kansainväliseen oikeusvaltioon ja pyrkii ratkaisemaan konflikteja ja edistämään kansainvälistä yksimielisyyttä. Tässä yhteydessä Itävallassa on myös paikka Naton rauhankumppanuudessa ja hän osallistuu aktiivisesti erilaisiin turvallisuusaloitteisiin.

Kaiken kaikkiaan kasvava käsitys on selvää, että turvallisuuspolitiikka on integroiva ja dynaaminen kenttä, joka sisältää sekä sotilaallisia että siviilimuotoja. Itävallan rooli kansainvälisessä turvallisuusarkkitehtuurissa pysyy edelleen ratkaisevana.