Putinin salaiset suunnitelmat: Onko Eurooppa uusi sota edellä?
Putinin salaiset suunnitelmat: Onko Eurooppa uusi sota edellä?
Finnland, Land - Viron puolustusministeri Hanno Pevkur varoitti äskettäin, että uhkia länteen voisi kasvaa Ukrainan sodan päättymisen jälkeen. Tämä lausunto tulee tilanteeseen, jossa Venäjän ja Ukrainan väliset rauhanneuvottelut etenevät edelleen vain hitaasti Yhdysvaltojen sovittelussa. Noin 800 000 venäläisen sotilaan vetäytyminen näyttää epätodennäköiseltä, koska asiantuntijat olettavat, että nämä joukot saavat uusia tehtäviä osana lisääntynyttä sotilaallista läsnäoloa.
Länsimaiset salaiset palvelut sanovat, että Venäjä voisi asettaa joukkonsa Suomen ja Baltian maiden rajoihin. Tämä Venäjän sotilaallinen infrastruktuuri on jo valmis tähän mahdollisuuteen. Strategic Studies Institute (IISS) mukaan Venäjä voisi haastaa Naton liittolaiset vuoteen 2027 saakka, etenkin Baltian maissa.
Lännen mahdolliset riskit
Bruno Kahl, Saksan liittovaltion tiedustelupalvelun presidentti, jakaa nämä huolestuttavat näkemykset ja korostaa, että Ukrainan sodan varhainen päättyminen voisi antaa Venäjälle mahdollisuuden käyttää resursseja erityisesti Eurooppaa vastaan. Asiantuntijat varoittavat, että länsi ei saisi osoittaa heikkoutta, koska käyttöoikeussopimus, kuten miehitettyjen alueiden tunnustaminen, voitaisiin tulkita heikkoudeksi. Tämä voi johtaa vaaralliseen lisääntymiseen.
Pahimmassa tapauksessa ensimmäinen Venäjän ja länsimaiden välinen vastakkainasettelu voi tapahtua kahden vuoden aikana. Nämä kehitykset herättävät kysymyksiä Euroopan turvallisuuden tulevaisuudesta ja vahvemman sotilaallisen ja poliittisen yhtenäisyyden tarpeesta.
EU: n rooli konflikteissa
Osana Euroopan turvallisuusstrategiaa Euroopan unioni (EU) on ryhtynyt ratkaiseviin toimiin 1990 -luvulta lähtien vahvistaakseen ulkomaisia ja turvallisuuspoliittisia taitojaan. Maastrichtin sopimus vuonna 1992 johti yhteisen ulkomaan- ja turvallisuuspolitiikan (GASP) perustamiseen, jota myöhemmin laajennettiin edelleen Amsterdamin sopimuksella ja Lissabonin sopimuksella vuonna 2007.Nämä kehitykset antoivat EU: lle mahdollisuuden suorittaa sotilasoperaatioita, kuten ensimmäinen sotilasoperaatio "Concordia" Makedoniassa. Sittemmin EU on käynnistänyt yli 30 GSVP-operaatiota sekä siviili- ja sotilaallisia ja käyttää erilaisia välineitä konfliktinhallinnassa.
EU on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä toimijaksi globaalissa konfliktien hallinnassa ja tekee yli 50% globaalin kehityksen yhteistyöstä. Euroopan rauhanlaitoksen käyttöönotto vuonna 2021 sotilaskoulutuksen ja aseiden toimitusten rahoittamiseen on lisävaihe Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin kehityksessä.
BKT: llä, joka on 19,6 biljoonaa dollaria ja 446 miljoonaa asukasta, EU: lla on vahva kiinnostus vakaan poliittisen ympäristön ja vapaan pääsyn markkinoille. EU: n sitoutuminen rauhan ja demokratian edistämiseen on edelleen heidän politiikansa keskeinen osa, kun taas Venäjän aggressiivisesta asenteesta johtuvat haasteet ovat yhä kiireellisempiä.
Kaiken kaikkiaan Ukrainan nykyinen kehitys ja EU: n sisällä havainnollistavat, kuinka tärkeä kokonaisvaltainen lähestymistapa konfliktien hallintaan ja rauhan edistämiseen on varmistaa alueen pitkän aikavälin vakaus. Nämä geopoliittiset jännitteet edellyttävät länsimaiden selkeästi määriteltyä ja yhtenäistä lähestymistapaa haasteiden menestyksekkäästi.
Yksityiskohtaisia tietoja nykyisestä kehityksestä ja EU: n ulkopolitiikan taustasta käy osoitteessa oe24 ja bpb
Details | |
---|---|
Ort | Finnland, Land |
Quellen |
Kommentare (0)