Paavinvaalit vaarassa: Onko kardinaali Ouédraogo edelleen äänioikeutettu?

Paavinvaalit vaarassa: Onko kardinaali Ouédraogo edelleen äänioikeutettu?

Tulevia paavinvaaleja verhoaa epävarmuus ja kiistat, erityisesti Burkina Fason kardinaali Philippe Ouédraogon epäselvän ikäilmoituksen vuoksi. Raporttien mukaan kardinaali voitaisiin sulkea vaaliprosessin ulkopuolelle näiden epäselvyyksien vuoksi. Hänen syntymäajastaan ​​on ristiriitaisia ​​tietoja, jotka on päivätty joko 4. tammikuuta tai 31. joulukuuta 1945. Vaikka hän ei enää olisi äänioikeutettu 80-vuotiaana, hän voisi 79-vuotiaana ehdottomasti osallistua vaaleihin, mikä tekee tilanteesta monimutkaisen. Vuoden 2023 vuosikirjassa hänen syntymäaikansa on 24. tammikuuta 1945, mikä hylkää hänet, kun taas nykyisessä virallisessa luettelossa hänet on merkitty vuonna 1945 syntyneeksi, mikä antaisi hänelle mahdollisuuden kilpailla. Tämä tapaus saattaa kyseenalaistaa tulevien paavinvaalien koko pätevyyden.

Ouédraogo itse on ilmoittanut syntyneensä syrjäisessä kylässä ilman sairaalaa tai koulua, mikä johti epätarkkoihin tietoihin hänen syntymäajastaan. Hänen persoonallisuuttaan ympäröivä epävarmuus herättää kysymyksiä vaaliprosessin eheydestä ja legitiimiydestä. Erityisesti häntä pidetään konservatiivisena kirkon edustajana, jolla on tärkeä rooli paavi Franciscuksen liberaalia linjaa vastustavissa perinteisissä piireissä.

Paavin valinnan oikeudellinen kehys

Paavin valintaa koskevat oikeudelliset määräykset ovat kehittyneet historiallisesti ja ovat olleet olemassa useista kirkolliskokouksista, paavin kirjoituksista ja apostolisista perustuslakeista lähtien. Tärkeä on paavin vaaliasetus 1059, jossa määritellään kardinaalien aktiivinen ja passiivinen äänioikeus. Ennen tätä asetusta paavinvaaleissa noudatettiin samaa menettelyä kuin piispanvaaleissa keisarillisen vahvistuksen mukaan.

Toinen tärkeä päivämäärä on Lateraanien synodi 769, jossa todettiin, että vain Rooman kirkon kardinaalidiakonit ja presbyterit voivat valita paaviksi. 1100-luvulta lähtien näitä säännöksiä levitettiin eri kanonisissa kokoelmissa paavi Aleksanteri III:n kanssa. vuonna 1179 määrättiin, että paavi tunnustettaisiin vain kahden kolmasosan enemmistöllä.

• Papst Paul VI. schloss 1970 Kardinäle über 80 Jahre von der Wahl aus.
• Papst Johannes Paul II. promulgierte 1996 die Apostolische Konstitution ‚Universi Dominici Gregis‘.
• Papst Benedikt XVI. stellte 2007 fest, dass die Zwei-Drittel-Mehrheit für die Wahl entscheidend bleibt.
• Die jüngsten Reformen von Papst Franziskus im Jahr 2022 betreffen die Verwaltung während der Sedisvakanz.

Ouédraogoon liittyvät mahdolliset erimielisyydet eivät ainoastaan ​​aseta haastetta roomalaiskatolisen kirkon seuraavan pään valinnalle, vaan voivat myös heikentää luottamusta koko vaaliprosessin avoimuuteen ja eheyteen. Tilanteen heikkenemisen vuoksi paavinvaaleja koskevat säännöt edellyttävät sekä historiallista ennakointia että nykyistä selkeyttä tämän tärkeän päätöksen koskemattomuuden säilyttämiseksi.