Magnus Brunner: EPP:n uusi varapresidentti ja hänen haasteensa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Magnus Brunner on EPP:n uusi varapuheenjohtaja. Hän keskittyy EU:n komission jäsenenä maahanmuuttoon ja sisäasioihin.

Magnus Brunner: EPP:n uusi varapresidentti ja hänen haasteensa!

Magnus Brunner valittiin 30. huhtikuuta 2025 Euroopan kansanpuolueen (EPP) varapuheenjohtajaksi. Kansleri Christian Stocker suhtautui päätökseen myönteisesti ja kehui Brunneria kokeneena eurooppalaisena, joka on halukas ottamaan vastuuta. Haasteiden, kuten Ukrainan sodan ja muuttuvien transatlanttisten suhteiden aikana, on ratkaisevan tärkeää, että Brunner on EPP:n johdossa. Manfred Weber vahvistettiin puolueen puheenjohtajaksi vaikuttavalla tuloksella, mikä korostaa EPP:n vakautta.

Eurooppa-ministeri Claudia Plakolm korosti Brunnerin tärkeää roolia Itävallalle eurooppalaisen agendan muotoilussa. Hänen mukaansa yhteistyö ja yhteenkuuluvuus Euroopassa ovat välttämättömiä ajankohtaisiin poliittisiin haasteisiin vastaamiseksi. Brunner tunnetaan poliittisesta tyylistään, jolle on ominaista rakentavien ratkaisujen edistäminen ja objektiivinen keskustelu, jolla on suuri merkitys nykyisessä poliittisessa maisemassa.

Brunner EU:n sisä- ja maahanmuuttokomissaariksi

EPP-roolinsa lisäksi Ursula von der Leyen on nimittänyt Magnus Brunnerin seuraavaksi EU:n sisä- ja maahanmuuttokomissaariksi. Hänen tehtäviinsä kuuluu turvapaikka- ja maahanmuuttosopimuksen täytäntöönpano ja EU:n ulkorajojen vahvistaminen. Hänen asialistallaan on myös uuden sisäisen turvallisuusstrategian kehittäminen. Tässä tehtävässä Brunner kohtaa poliittista vastarintaa useissa EU-maissa, erityisesti EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan uudistamisen osalta. Esimerkiksi Alankomaiden hallitus on vaatinut sen jättämistä tietyn lainsäädännön ulkopuolelle, mikä aiheuttaa jännitteitä unionissa.
[Lehdistö]

Toinen tärkeä asia, jota Brunnerin on selvennettävä, on Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyys. Vaikka komissio pitää niiden täyttymistä itsestäänselvyytenä, Itävallan liittohallitus estää sen. Tämä tilanne tuo esiin vaikeudet, jotka EU:n on voitettava maahanmuuttopolitiikassa. ÖVP-valtuuskunnan johtajan Reinhold Lopatkan mukaan Brunneria kuvataan "ammattimieheksi", joka sopii ihanteellisesti keskeiseen maahanmuuttoosastoon, kun taas FPÖ on arvostellut päätöstä "poliittisen kauhun kabinetiksi".

Muuttoliike Euroopassa: monimutkainen haaste

Euroopan maahanmuuttopolitiikan haasteet eivät ole uusia. Kuten tutkimus "Eurooppa määränpäänä? Globaalin muuttoliikkeen tulevaisuus" osoittaa, maahanmuutto ja turvapaikka ovat keskeisiä kysymyksiä EU:ssa. Vaikka Eurooppa ei ole aina pääkohde mahdollisten siirtolaisten mielessä, humanitaarisella muuttoliikkeellä ja muilla syillä on edelleen merkittävä rooli muuttoliikkeissä. Globalisaatio on lisännyt ihmisten liikkuvuutta, ja EU:n haasteena on harkita uudelleen puitteitaan väestörakenteen muutoksiin vastaamiseksi.

Gallupin tekemän kyselyn mukaan noin 750 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa voi kuvitella muuttavansa toiseen maahan, mikä vastaa 15 prosenttia maailman aikuisväestöstä. Tärkeimmät maahanmuuttajien kohteet ovat Yhdysvallat, jonka jälkeen tulevat Euroopan maat, kuten Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Näistä luvuista huolimatta 53 prosenttia EU:n kansalaisista suhtautuu epäilevästi EU:n ulkopuolisista maista tulevaan maahanmuuttoon.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Magnus Brunnerilla on ratkaiseva rooli uudessa roolissaan EU-komiteassa ja EPP:n varapuheenjohtajana. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tulevat haasteet edellyttävät tiivistä yhteistyötä ja uutta lähestymistapaa vastatakseen tämän päivän tarpeisiin.
[DW]