Karner Pariisissa: Varmista EU: n rajat ja lopeta laiton muuttoliike!

Karner Pariisissa: Varmista EU: n rajat ja lopeta laiton muuttoliike!

Sisustusministeri Gerhard Karner (ÖVP) matkustaa Pariisiin tapaamaan ranskalaisen kollegansa Bruno Retailleaun. Kokouksen painopiste on laittoman muuttoliikkeen ja hinaajien yhteisten toimenpiteiden kanssa, kuten [OE24] raportoi. Karner korostaa tarvetta suojella EU: n ulkoisia rajoja ja pakottaa karkotukset Euroopasta, jota hän pitää tärkeänä yhteisen Euroopan turvapaikkajärjestelmän (GEAS) kannalta.

Keskustelun toinen keskeinen teema on EU: n turvapaikka- ja siirtopaketin toteutuksen kiireellisyys. On korostettu, että EU: n ulkoisten rajojen avoin rakenne antaa maahanmuuttajille mahdollisuuden tehdä turvapaikka -sovelluksia, vaikka monet näistä sovelluksista hylätään myöhemmin. Tämän ongelman tunnustaa EU: n komissio, joka työskentelee uuden geasissa, jonka yksityiskohdat haluavat esitellä komission päällikön Ursula von der Leyenin 23. syyskuuta, kuten voidaan lukea [FPOE] -tiedoista.

Euroopan maahanmuuttopolitiikan haasteet

Nykyisestä muuttotilanteesta johtuvat haasteet ovat monipuolisia. Dublinin sopimus jättää vastuun ensimmäisen EU: n maassa, johon maahanmuuttajan tulee. Kreikan ja Italian kaltaiset maat ovat erityisen stressaantuneita, koska ne toimivat usein ensimmäisinä kontaktina. Itävalta ja Saksa puolestaan ​​kärsivät myös suuresta määrästä turvapaikanhakijoita, vaikka ne eivät olekaan ulkorajalla.

Erityisen vakava ongelma on edelleen laittomien siirtolaisten karkotusten riittämätön määrä. Vuonna 2019 514 000 kolmannen maan kansalaisia ​​sai lähtömääräyksen, mutta vain 162 000 lähti EU: sta. Tämä tarkoittaa, että yli 650 000 kolmannen maan kansalaista asuu edelleen laittomasti EU: ssa. Paine nykyiseen järjestelmään kasvaa, koska puuttuu käytännön ratkaisuja tilanteen parantamiseksi, joka on selvästi hahmoteltu [FPOE] -analyyseissä.

laillinen muuttoliike ratkaisupohjana

Toinen muuttokeskusteluun kuuluva näkökohta on tarve luoda laillisia muuttoreittejä. Määräykset voisivat tuoda suojelua tarvitsevat suoraan EU: lle, mikä vähentäisi hinaajista riippuvuutta. Esimerkiksi vuonna 2019 noin 31 000 ihmistä tuli EU: hon uudelleensijoittamislinssin kautta, kun taas yli 720 000 turvapaikkahakemusta jätettiin.

Lisäksi Euroopan talouden kannalta EUU: n maiden korkeasti pätevät työntekijät ovat tärkeitä. Vuonna 2023 noin 89 000 ihmistä sai EU: n sinisen kortin, jonka Saksa oli suurin osake. Tämä laillinen tapa on tärkeä työmarkkinoille, kuten viimeisimmät [Eurostatin] tilastot osoittavat. Tarve tuoda koulutettuja asiantuntijoita EU: hon on edelleen tärkeä näkökohta muuttopolitiikan yhteydessä.

Karnerin ja Retailleaun välinen tuleva vuoropuhelu voisi olla ratkaisevan tärkeä tulevaisuuden EU: n siirtolaispolitiikassa. Molemmille ministereille on haaste toteuttaa tehokkaita ratkaisuja, jotka takaavat sekä ulkoisten rajojen turvallisuuden että muuttoliikkeiden oikeudelliset puitteet.