Suomi poistuu maamiinasopimuksesta ja lisää Venäjän aiheuttamia puolustusmenoja

Veröffentlicht:

Von:

Helsinki, Finland-Nato -jäsenyys Finlands Kasvi maailmanlaajuisen 3%: n band-band-sopimuksen kautta. Hallitus vahvisti BKT: n vuoteen 2029 mennessä tiistaina vastauksena Venäjän muuttuvaan sotilaalliseen uhkaan.

Retriitti Ottawa -sopimuksesta

Puola ja Baltic States Viro, Latvia ja Liettuan ilmoittivat viime kuussa vetäytyvänsä Venäjän vuoden 1997 Ottawan sopimuksesta Venäjän uhkien vuoksi. Sopimuksesta poistumisen vuoksi Suomi, joka varmistaa Naton sisällä olevan Venäjän pisin rajan, voisi alkaa säilyttää maakaivokset uudelleen, jotta ne voidaan varustaa vastaavasti hätätilanteessa

Venäjän pitkäaikainen turvallisuusuhka

Pääministeri Petteri Orpo totesi lehdistötilaisuudessa, että hänen pohjoismaiselle maalle ei tällä hetkellä ole välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Venäjä on pitkän aikavälin vaara koko Euroopalle. "Ottawa -sopimuksen vetäytyminen antaa meille mahdollisuuden valmistaa meitä joustavammin turvallisuusympäristön muutoksiin", Orpo sanoo.

Puolustusmenojen lisääntyminen

Lisäksi Suomi tarjoaa puolustukseen 3 miljardia euroa (noin 3,24 miljardia Yhdysvaltain dollaria), mikä lisää puolustusmenojen tasoa 2,41 prosentista vuonna 2024 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Presidentti Alexander Stubb ilmaisi X: "Tämä on osa Suomen panosta, jotta Eurooppa ottaa suuremman vastuun omasta puolustuksestamme."

Reaktiot Ukrainan konfliktiin

Nämä ilmoitukset tehdään taustalla, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehottaa yhä enemmän Ukrainan sotaa. Tämä on aiheuttanut kasvavia huolenaiheita Puolassa ja Baltian maissa, että Venäjä järjestää itsensä uudelleen ja sen sijaan he voisivat kohdistaa heihin. Suomi liittyi Naton armeijan liittoutumaan vuonna 2023 ottaen vuosikymmenien puolueettomuuden käännöksen, jonka Venäjän hyökkäys laukaisi Venäjän hyökkäyksen, johon Venäjä vastasi "vastatoimien" uhkilla.

peruuttamisen näkökohdat

Viime marraskuussa

Suomi alkoi harkita vetäytymistä Ottawan sopimuksesta sen jälkeen, kun armeijan komentaja oli todennut, että aiheesta oli keskusteltava Venäjän käyttämän aseiden käytön Ukrainassa. "Suomi käyttää kaivoksia vastuullisesti, mutta se on välttämätöntä, jota tarvitsemme", sanoi maatalouden ja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotusvälineisiin tiistaina.

Antikaivoksien vaarat

Henkilöstön vastaiset kaivokset on suunniteltu siten, että ne ovat piilossa maahan ja räjäyttävät automaattisesti, kun joku astuu sen yli tai on lähellä. Suomi tuhosi yli miljoona maan kaivosta vuoden 2012 jälkeen, eikä häntä allekirjoitettu viimeistä EU: n maata allekirjoittamaan Ottawan sopimuksen, jonka yli 160 maata ratifioi, mutta ei Venäjä. Vuonna 1997 hyväksytty sopimus oli osa useita kansainvälisiä sopimuksia, jotka asetettiin globaalille aseriisuntalle kylmän sodan päättymisen jälkeen. Maankaivoksen kieltokampanjat saivat Nobelin rauhanpalkinnon samana vuonna.

Poliittinen tuki retriitin

Sopimuksen tekeminen edellyttää Suomen parlamentin hyväksyntää, mutta sen odotetaan olevan oletettu, koska sekä hallitukselle että oppositiopuolueille on laaja tuki.