Meinl-Reisinger: YK: n uudistus tarvitaan kiireellisesti globaaliin rauhaan!

Meinl-Reisinger: YK: n uudistus tarvitaan kiireellisesti globaaliin rauhaan!

Wien, Österreich - Itävallan ulkoministeri Beate Meinl-Reisinger kommentoi 26. maaliskuuta 2025 haastattelussa "lehdistölle" Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kiireellisesti tarvittavaan uudistukseen. Hän puhuu kiihkeästi YK: n korvaamista tai tuhoamista ja korostaa, että tällä kansainväliselle laitokselle ei ole vaihtoehtoa. Sen sijaan hän puolustaa kattavaa uudistusta, erityisesti YK: n turvallisuusneuvostoa, joka hänen mielestään kuvaa "70 vuotta sitten maailmanjärjestystä", eikä enää vastaa 2000 -luvun geopoliittisia olosuhteita.

YK: n merkitystä rauhanturvaamisen alueella korostetaan selvästi, koska noin 100 000 itävaltalaista on osallistunut operaatioihin. Meinl-Reisinger vaatii suuremman sanan Afrikan ja Etelä-Amerikan osavaltioille vastaamaan monipolaarisen maailmanjärjestyksen haasteisiin. Se on tietoinen siitä, että turvallisuusneuvosto päättää kansainvälisestä oikeudesta ja voi valtuuttaa sotilaallisten toimenpiteiden olosuhteet. Suhdetta Yhdysvaltoihin pidetään äskettäin määräyinä, etenkin Donald Trumpin johdolla olevan nykyisen hallituksen huomioon ottamisen, jonka hän sanoo, että monia hänen lausuntojaan ei pidetä hyödyllisinä.

turvallisuusneuvoston uudistusvaatimus

Meinl-Reisinger selittää, että Euroopan on kiinnitettävä enemmän huomiota omiin etuihinsa, samalla kun se korostaa, että jokaisella jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus tehdä kuuleminen, jotta sitä ei voida sivuuttaa. YK: n turvallisuusneuvoston uudistamisesta kansainväliset keskustelut eivät kuitenkaan ole uusia. Itä-West-konfliktin päättymisen jälkeen vuosina 1989/90 uudistuskehotus on ollut kovempi ja kovempi mukauttaakseen YK: n muuttuneeseen globaaliin todellisuuteen. Olennaiset aiheet ovat globalisaatiota sekä muuttunut kansainvälinen turvallisuustilanne ja ympäristöongelma.

Keskeinen huolenaihe on sopeutua turvallisuusneuvoston kokoonpanoon. Saksasta, Brasiliasta, Intiasta ja Japanista koostuva "neljäsryhmä" (G4) vaatii uudistusta, joka tarjoaa uusia jatkuvia jäseniä. Tämän tarkoituksena on myös vahvistaa Afrikkaa ja uudistaa turvallisuusneuvoston työmenetelmiä. ulkomaalaistoimistot Uudistusehdotus sisältää kuuden kestävän jäsenen ja neljän jäsenen. Tällainen uudistus vaatii kuitenkin YK: n chartan muutosta, joka edellyttää sekä kahden kolmasosan enemmistöä yleiskokouksessa että kaikkien viiden pysyvän jäsenen suostumuksen.

Itävallan ja EU: n ulkopolitiikan rooli

Meinl-Reisinger puolustaa myös Itävallan ehdokkuutta kahden vuoden jäsenyyteen turvallisuusneuvostossa maan eheyden varmistamiseksi kansainvälisellä tasolla. Samanaikaisesti hän ilmaisee huolensa Istanbulin pormestarin Ekrem İmamoğlu -pidätyksestä ja pahoittelee yhtenäisyyden puutetta EU: ssa, mikä vaikeuttaa Turkin tilanteen kommentoimista. Türkiye -suhteiden purkaminen pitää niitä järjetöntä, kun taas hän korostaa kaikkien maiden alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin merkitystä paitsi Ukrainan suhteen.

YK: n uudistuksesta laajemmassa keskustelussa on selvää, että jäsenvaltioiden poliittinen tahto on ratkaisevan tärkeä uusien toimenpiteiden toteuttamiselle. Hallinnollisten rakenteiden nykyaikaistaminen ja erityismuutokset asiaankuuluvilla toiminta -alueilla voisivat sisältää tulevat uudistukset, jotta YK: n varmistetaan edistynyt rooli 2000 -luvulla.

Kuten aiemmat haasteet osoittavat, turvallisuusneuvoston uudistus on edelleen keskeinen osa YK: n nykyaikaistamista, jota monet jäsenvaltiot, myös Saksa, tukevat.