Ilmaiset varoitukset: EU: n strategia uhkaa Itävallan suvereniteettia!

Veröffentlicht:

Von:

Österreich - 27. maaliskuuta 2025 EU: n komissio esitteli EU: n valmiusyhdistysstrategian, joka suunniteltiin Euroopassa vastauksena monimutkaisiin rajat ylittäviin uhkiin. Euroopan parlamentin vapauden valtuuskunnan johtaja Harald Vilimsky, kuten Harald Vilimsky, ilmaisevat huolensa tämän strategian vaikutuksista. Vilimsky syyttää EU: ta käyttämään tätä jäsenvaltioiden luontaisten taitojen aloitetta ja puuttumaan arkaluontoisiin alueisiin. Erityisesti hän pitää tätä vaarallisena Itävallan kansalliselle suvereniteettille ja puolueettomuudelle, koska hän on vakuuttunut siitä, että EU käyttää kriisejä tekosyynä sen valtaan laajentamiseen.

Lokakuussa 2024 esitellyn entisen Suomen presidentin Sauli Niinistön raportin mukaan kiireellisyyttä korostetaan vahvistamaan Euroopan halukkuutta kriisiin ja puolustukseen. Tämä tapahtuu erityisesti Venäjän aggression yhteydessä Ukrainaa vastaan. Strategia tarjoaa eteenpäin suuntautuvan ja ennakoiden taitojen vahvistamisen sekä uusien uhkien hoidon kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinturvallisuuden aloilla. Lisäksi kehitetään toimenpiteitä terveysuhkien vastaisten lääketieteellisten vastatoimenpiteiden tukemiseksi.

EU: n ja GSVP: n kritiikki

Vilimsky ei vain kritisoi esitettyä strategiaa, vaan myös sitä, että EU ei ole aiemmin toiminut aktiivisesti kriisin ehkäisyssä, vaan hyväksyi sen sijaan konfliktien, kuten Ukrainan sota. Hänen väitteensä EU: lle hän vaatii paluuta alkuperäiseen mandaattiinsa, rauhaan, turvallisuuteen ja yhteistyöhön. Hänelle de -teoskalaatio ja diplomatia ovat avain jäsenvaltioiden suvereniteetin ja itsenäisyyden ylläpitämiseen.

Tämän keskustelun kontekstia voidaan harkita myös yleisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (GSVP) puitteissa, joka on osa EU: n yleistä ulkomaalaista ja turvallisuuspolitiikkaa (GASP). Tämän politiikan tavoitteena on kehittyä Euroopan turvallisuus- ja puolustuskulttuuria, ja se on kehittynyt huomattavasti Venäjän Ukrainan hyökkäyksen jälkeen helmikuussa 2022. GSVP Lissabonin (2009) -sopimuksen kiinteän oikeudellisen perustan varrella on mahdollistanut EU: n vahvistaa puolustus- ja turvallisuusrakennetta.

GSVP tarjoaa myös tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, mukaan lukien Nato. Sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien suhteen GSVP: tä koskeva vuoden 2023 vuosikertomus korostaa tarvetta kattavaan valmisteluun monenlaisiin haasteisiin, kuten disinformaatioon, tietoverkkohyökkäyksiin ja taloudellisiin paineenvälineisiin. Nämä uhat korostavat uuden strategian merkitystä ja tarvetta kehittää edelleen EU: n puolustustaitoja.

näkymät ja tulevat toimenpiteet

Osana vuoden 2025 työohjelmaa EU: n komissio aikoo toteuttaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa Euroopan laajuista CRISE-halukkuutta. Tähän sisältyy muun muassa "turvallisuus- ja suurlähettitarkastusten" käyttöönotto sekä kriisin selviytymisen yhteisten standardien kehittäminen. Lisäksi etsitään eurooppalaista siviilisuojausmekanismia, joka edistää sotilas- ja siviilipalvelujen koordinointia.

Vilimsky ja muut kriitikot pelkäävät, että edellä mainitut toimenpiteet voisivat muuttaa merkittävästi EU: n turvallisuuspolitiikkaa ja vaarantaa jäsenvaltioiden riippumattomuuden ja suvereniteetin. Tulevien keskustelujen on osoitettava, pystyykö EU löytämään tasapainon tarvittavan puolustushalukkuuden ja kansallisen suvereniteetin säilyttämisen välillä.

For more detailed information on the ongoing development of the EU strategies, you can report the reports on the websites of Euroopan parlamentti ja DetailsOrtÖsterreichQuellen