Maatalouden tulevaisuus: Ministeri Schulze vaatii selkeitä toimenpiteitä!

8. tammikuuta 2025 Saksi-Anhaltin maatalousministeri Sven Schulze antoi yleiskuvan Berliinin vuoden maatalouspoliittisista kysymyksistä. Ministeri korosti tarvetta yhdistää taloudellinen vakaus maatalouden ekologiseen vastuuseen.

Keskeinen aihe oli yhteisen maatalouspolitiikan (GAP) tulevaisuus, jota pidetään tärkeänä maatalouden ja maaseudun kannalta. GAP: n tavoitteisiin kuuluvat ilmastonsuoja, biologinen monimuotoisuus ja talous. Vuoden 2027/2028 jälkeisenä ajanjaksona Schulze kehotti kestävien yritysten tuloturvallisuutta suorien maksujen ja ympäristö-, ilmasto- ja eläinten hyvinvoinnin palkkion kautta. Hän vetoaa myös byrokratian vähentymiseen hakemusmenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja dokumentointivelvoitteiden vähentämiseksi.

väittää EU: n politiikan

Schulze ilmaisi myös vaatimukset EU: n politiikasta, etenkin susia käsitellessään. Hän puhui metsästyslain suojelun ja käytännöllisen sääntelyn alenemisesta. Lisäksi hän kehotti EU: n peruskorjausasetuksen (EUDR) poistamista byrokratian vähentämiseksi ja pienyritysten tukemiseksi. EU: n perustaa tuotantomääräyksen yhteydessä hän vetoaa asiaankuuluvien toimijoiden harjoittelukeskeiseen toteuttamiseen ja varhaiseen integrointiin.

Ministeri korosti myös maatalouden byrokratian vähentymisen haasteita. Raportointivaatimuksia on välttämätöntä vähentää ja toteuttaa käytännön uudistuksia, kun taas digitalisointi vaaditaan ilman ylimääräistä monimutkaisuutta. Yksi maatalouspolitiikan prioriteetteista liittovaltion tasolla oli lannoitteen lain §11a §: n poistaminen ja innovatiivisten tekniikoiden edistäminen sadonsuojelussa.

Toinen tärkeä aihe oli Agrardiesel ja biopolttoaineet. Schulze havaitsi, että saksalaiset viljelijät olivat heikommassa asemassa kilpailukykyisiä haittoja ja vaativat maatalouden palkkioiden palauttamista ja ilmastoystävällisen tekniikan edistämistä.

Maatalouspolitiikan tulevien kysymysten suhteen hän käsitteli digitalisointia. Tarkkuusviljelyn ja älykkään viljelyn luomat mahdollisuudet ovat lupaavia, vaikka korkeat sijoituskustannukset ja riittämätön laajakaistan tarjonta ovat haasteita. Lisäksi maatalouden sukupolven muutos on edistettävä, koska operatiivisen johtajan keski -ikä on yli 55 vuotta.

Liittohallitus on myös kehittänyt asemakirjan tulevasta aukosta, joka perustuu "julkisten palvelujen julkisten rahojen" periaatteeseen. Kuten liittovaltion elintarvike- ja maatalousministeriön (BMEL) verkkosivustolla todetaan, maatalouden yleinen hyöty ilmasto-, ympäristö- ja luonnonsuojelu- ja eläinten hyvinvointia koskevilla alueilla olisi palkittava tulevaisuudessa. Tavoitteena on tehdä aukko tehokkaampaa, kestävää, joustavaa ja helpompaa.

Lisäksi maatalousmarkkinoiden organisointi tulisi suunnitella siten, että se edistää kestävää, taloudellisesti kestävää ja vastustuskykyistä maataloutta. Nuorten viljelijöiden ja perustajien mainostamista tulisi myös vahvistaa, kuten voidaan lukea paikannuspaperissa.

Ministeri Sven Schulze korosti innovaatioiden tarvetta ja seuraavan sukupolven tukea kestävän maatalouden vastaamiseksi teollisuuden haasteisiin.