Stelzer vaatii syyllisiä kannetta liittohallitukselle: Ylä -Itävalta mallina!

Stelzer vaatii syyllisiä kannetta liittohallitukselle: Ylä -Itävalta mallina!

Ylä -Itävallan kuvernööri Thomas Stelzer (ÖVP) on ehdottanut siviilioikeudenkäynnin käyttöönottoa liittovaltion tasolla, joka perustuu hänen liittovaltionsa kokemuksiin. Kuten raportit kleinezeitung.at, tämä Ylä-Itävallan velan peite on tarkoitus asettaa 25 prosenttiin tuloista. Tämä vaihe seuraa velkajarrun käyttöönottoa vuonna 2018, joka oli Itävallan ensimmäinen liittovaltio ja jonka pitäisi edistää EU: n julkisen talouden sääntöjen noudattamista.

Stelzer korostaa tarvetta laittaa valtion talous järjestyksessä ja estää tulevaa velkaa. Nykyisten taloudellisten haasteiden vuoksi Itävallan on tehtävä merkittäviä säästöjä tulevina vuosina EU: n vaatimusten täyttämiseksi. Noin 6,3 miljardia euroa on tarkoitus säästää vuodelle 2023, jotta voidaan noudattaa rahoituskehystä. Meinzirk.at mukaan.

Taloudelliset haasteet ja velvollisuus sijoittaa

Stelzer vaatii myös, että liittovaltion hallitus tarjoaa riittävästi varoja uusille tehtäville, etenkin hoidon, terveyden, lastenhoidon ja koulutuksen aloilla. Samanaikaisesti hän korostaa sijoitusten merkitystä kilpailukykyyn ja tuleviin hankkeisiin. Vuonna 2023 Ylä -Itävalta sijoitti liikenneinfrastruktuuriin yhteensä 1,5 miljardia euroa asuinrakentamiseen ja terveydenhuollon kanssa.

Toinen kohta, jota Stelzer vetoaa, on julkisen liikenteen yhteyksien merkitys, etenkin maaseutualueilla. Hän kritisoi ÖBB: n ilmoittamia toissijaisten kaistojen poistamista ja viittaa houkuttelevaan pakettiin näille rautatielinjoille, jotka oli jo päätetty vuonna 2019. Kuvernööri näkee tarpeen ylläpitää ja laajentaa työmatkailijoiden liikkuvuustarjouksia.

EU: n finanssisäännöt ja talouskasvu

Äskettäin kasvava valtion velka Itävallassa johtuu usein turkoosi-vihreästä hallitukselle. Kuten ekonomisti professori Elisabeth Springler selittää haastattelussa, julkisen velan velka ei ole sinänsä kielteinen, kunhan ne kattavat varat ja joita käytetään tarkoituksenmukaisiin sijoituksiin. Itävalta on kuitenkin ylittänyt finanssirajat viime vuosina, ja sillä on vaikeuksia noudattaa EU: n finanssisääntöjä, jotka kieltävät yli 3 prosentin BKT: n julkisen alijäämän.

Vuonna 2023 Itävallan julkinen alijäämä oli noin 12 miljardia euroa, mikä vastaa 2,6% BKT: stä. Arvioita 19,1 miljardia euroa odotetaan vuodelle 2024.