Eurooppa valmistaa kansalaisia ​​sotaan – kuuntelevatko he?

Eurooppa valmistaa kansalaisia ​​sotaan – kuuntelevatko he?

Selviytymisoppaat, varastointi ja laajamittaiset evakuointiharjoitukset. Eurooppa pyrkii valmistamaan kansalaisiaan kasvaviin konfliktiriskeihin omilla ovellaan. Viime kuukausina useat Euroopan maat ovat julkaisseet raitistavia ohjeita, jotka vaihtelevat autotallien ja metroasemien muuttamisesta bunkkereiksi psykologisen joustavuuden edistämiseen.

Väestön ajattelutavan muuttaminen

Keskeinen viesti on, että väestön uudelleen ajatteleminen on välttämätöntä sotaan valmistautumiseksi. Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi turvallisuusasiantuntijoille Brysselissä joulukuussa: "On aika siirtyä sodan aikaiseen ajattelutapaan." Lausunto tuli, kun Euroopan johtajat pelkäävät, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa Ukrainan menestyksen rohkaisemana pyrkiä laajentumaan edelleen mantereelle. Samaan aikaan vuosikymmeniä jatkunut ja voimakas liitto Yhdysvaltojen kanssa on omaksumassa yhä vihamielisemmin Euroopan turvallisuuden ylläpitämistä, mikä herättää epäilyksiä sen halukkuudesta puuttua asiaan NATO-maan hyökkäyksen sattuessa.

Valmistelut Euroopassa

Euroopan komissio on kehottanut kaikkia kansalaisia ​​varastoimaan riittävästi elintarvikkeita ja muita välttämättömiä tarvikkeita vähintään 72 tunniksi kriisitilanteessa. Maaliskuussa julkaistuissa suuntaviivoissa korostettiin, että Euroopan on edistettävä "valmiuden" ja "resilienssin" kulttuuria. Yksittäistasolla eri maat ovat myös antaneet omat ohjeensa hätätilanteisiin, mukaan lukien sotaan.

Viime vuoden kesäkuussa Saksa päivitti yleisen puolustuspuitedirektiivinsä. Siinä kuvataan, mitä tehdä konfliktin sattuessa Euroopassa, ja hahmotellaan täydellinen muutos Saksan kansalaisten arkeen sodan sattuessa. Ruotsi julkaisi marraskuussa selviytymisoppaan nimeltä "When Crisis or War Comes", joka päivitettiin ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Tämä kirjanen jaettiin miljoonille kotitalouksille ja se sisältää ohjeita sodan sattuessa varoittamiseen.

Suojatoimenpiteet ja neuvot

Oppaassa kerrotaan ruotsalaisille sodan varoitusjärjestelmistä, mukaan lukien useimmilla alueilla toimiva ulkoinen järjestelmä. Ohjeessa lukee: "Menkää taloon, sulkekaa kaikki ikkunat ja ovet ja mahdollisuuksien mukaan ilmanvaihto pois päältä. Kuuntele ruotsalaisen yleisradion Sveriges Radio, kanava P4, lisätietoja." Hän neuvoo myös turvallisissa paikoissa ilmahyökkäyksen aikana, kuten kellareissa, autotalleissa ja metroasemilla. Asiakirjassa neuvotaan makaamaan matalalla ulkona ilman välitöntä suojaa, "mieluiten pienessä kuoppassa tai ojassa". Ruotsille on olemassa erityisiä ydinhyökkäyksiin liittyviä ohjeita, mukaan lukien neuvot "siirtyä turvaan samalla tavalla kuin ilmahyökkäyksen aikana. Väestönsuojat tarjoavat parhaan suojan".

Venäjän kanssa 1 340 kilometriä rajaa jakavalle Suomelle suvereniteettinsa puolustaminen Moskovaa vastaan ​​on osa kansallista tietoisuutta. Maa on varautunut konfliktin mahdollisuuteen Venäjän kanssa jo vuosikymmeniä, ja pommisuojien rakentaminen asuin- ja toimistorakennusten alle on ollut pakollista 1950-luvulta lähtien.

Reagoiko väestö?

Päivitetyillä pelastuspalveluohjeilla ei kuitenkaan ole takeita siitä, kuinka vakavasti kansalaiset niitä noudattavat. Claudia Major, Saksan Marshall-rahaston transatlanttisesta turvallisuudesta vastaava varapuheenjohtaja, vetoaa ohjeiden vakavuuteen. Hän korostaa tarvetta valmistautua paitsi Venäjän suoraan sotilaalliseen uhkaan, myös siihen, mitä hän kutsuu "harmaaksi alueeksi" sodan ja rauhan välillä - mukaan lukien aggressiivisemmat toimet ja hybridisota.

Merkitykselliset haasteet

Major huomauttaa, että joillekin maille, erityisesti Moskovan vaikutuspiiriin kuuluville, se on paljon konkreettisempaa, kun taas toisille sitä on vaikeampi käsittää. Hän mainitsee Suomen ja Baltian maat, joissa Venäjän uhka on juurtunut syvälle kansalliseen DNA:han.

"Eksistentiaalinen uhka, pelko valtaamisesta ja kartalta katoamisesta, on Baltian maissa hyvin todellinen. He ihmettelevät, miksi muut maat eivät ymmärrä tätä", majuri sanoo. Suomalaiset ottivat puolustuksen vakavasti koko kylmän sodan ajan. "Miksi me kaikki nyt katsomme Suomea ja katsomme heidän bunkkerijärjestelmäänsä ja lääkintätarvikkeitaan? He ovat oppineet historiasta, kukaan ei auta meitä. Meidän on tehtävä se itse."

Valmistelun tärkeys

Tällaisten pelastuspalvelusuunnitelmien tehokkuus on edelleen epäselvä. Aiemmin heille jopa naurettiin. Kylmän sodan aikana Britannian hallitus julkaisi virallisia tietoja suojellakseen kansalaisiaan Neuvostoliiton ydinuhalta. Tunnetuin tiedotuskampanja oli nimeltään "Protect and Survive", joka tuotettiin vuosina 1974-1980. Tämä sarja tarjosi tietoa radioaktiivisen laskeuman vaaroista ja ohjeita selviytymiseen ydinhyökkäyksen jälkeen.

Major korostaa siviilien valmistelemisen tärkeyttä ulkoisiin uhkiin erityisesti harmaalla vyöhykkeellä. "Meidän täytyy ajatella pelotteita, puolustusta ja joustavuutta. Tämä tarkoittaa erityisesti yhteiskunnan parempaa valmiutta. Jos yhteiskunta ei ole valmis tukemaan Ukrainan yhteiskunnan kaltaista sotaa, emme selviä."