Netanyahu Unkarissa: pidätysmääräystä ei huomioitu – Orbán ottaa vastaan ​​pääministerin!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Benjamin Netanyahu matkustaa Unkariin 3. huhtikuuta 2025 pidätysmääräyksestä huolimatta, missä hän tapaa Viktor Orbanin.

Netanyahu Unkarissa: pidätysmääräystä ei huomioitu – Orbán ottaa vastaan ​​pääministerin!

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu saapui Unkariin tänään 3. huhtikuuta 2025 huolimatta kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) marraskuussa antamasta kansainvälisestä pidätysmääräyksestä. Hän saapui Budapestin lentokentälle hieman kello 2.30 jälkeen, ja Unkarin puolustusministeri Kristof Szalay-Bobrovniczky tervehti häntä. Netanyahu saapui tapaamaan Unkarin pääministeri Viktor Orbania. Orban oli aiemmin tuominnut jyrkästi pidätysmääräyksen ja kutsunut Netanjahun käymään.

Oikeudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys liittyy Gazan alueen tapahtumiin. Yli 120 osavaltiota, mukaan lukien Saksa, on velvollinen panemaan täytäntöön pidätysmääräyksen, jos Netanjahu saapuu niiden alueelle. Israel ja Yhdysvallat eivät kuitenkaan ole Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseniä, joten niitä ei sido. Kansainvälisen rikostuomioistuimen päätökset eivät vaikuta Unkariin, sillä se ratifioi Rooman perussäännön vuonna 2001, mutta ei koskaan hyväksynyt sitä virallisesti perustuslaillisten syiden vuoksi.

Kansainväliset reaktiot

Uskoa, että Netanjahua ei pidätetä Unkarissa, vahvistaa Saksan merkittävän poliittisen toimijan tuki. Friedrich Merz, todennäköinen tuleva liittokansleri, on luvannut tapaavan Netanjahun Saksassa ja vakuuttanut, ettei Israelin pääministeriä pidätetä siellä. Tämä ei ainoastaan ​​selventää poliittisia kantoja Euroopassa, vaan herättää myös kysymyksiä kansainvälisen oikeuskäytännön pätevyydestä.

Kansainvälinen rikostuomioistuin, joka aloitti toimintansa vuonna 2002, on itsenäinen kansainvälinen järjestö, jonka toimivalta ulottuu Rooman perussäännön sopimusvaltioihin. Tämä ohjesääntö, jonka 120 valtiota allekirjoitti vuonna 1998, on tuomioistuimen työn perusoikeusperusta. ICC:n toimivaltaan kuuluvat vakavimmat rikokset, kuten kansanmurha, sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Yksi ICC:n päätehtävistä on täydentää, ei korvata, kansallista toimivaltaa.

Netanjahun ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen tilanne korostaa kansainvälisen yhteistyön haasteita kansainvälisen oikeuden alalla. Erityisesti on olemassa täydentävyyden periaate, jolla varmistetaan, että Kansainvälinen rikostuomioistuin voi ryhtyä toimiin vain silloin, kun valtiot eivät halua tai pysty nostamaan syytteitä vakavista rikoksista. Nämä puiteolosuhteet synnyttävät monimutkaisia ​​oikeudellisia ja diplomaattisia keskusteluja, jotka vaikuttavat sekä valtioiden välisiin poliittisiin suhteisiin että kansainvälisten elinten uskottavuuteen.

Tässä yhteydessä myös Saksan rooli ICC:n aktiivisena jäsenmaana tulee selväksi. Saksa oli ratkaisevassa asemassa Rooman perussäännön laatimisessa ja on yksi tuomioistuimen suurimmista rahoittajista. Selkeän oikeudellisen tilanteen ja kansainvälisen rikoslain käyttöönoton myötä Saksa pyrkii vaalimaan perustuslaillisia periaatteita ja täyttämään kansainväliset velvoitteensa.

Netanjahun saapuminen Unkariin tänään ei ainoastaan ​​herätä kysymyksiä kansainvälisen oikeuden soveltamisesta, vaan tuo esiin myös jännitteitä kansainvälisessä yhteisössä, erityisesti mitä tulee sotarikosten syytteeseenpanoon ja kansallisvaltioiden vastuuseen.

Kun Netanyahu on Unkarissa, kansainvälisiä instituutioita, kuten ICC:tä, painostetaan edelleen pakottamaan täysi vastuu ihmisoikeusloukkauksista ja ylläpitämään maailmanlaajuista oikeusjärjestystä. Tämä kehitys on keskeinen testi kansainvälisten oikeusnormien auktoriteetille ja tehokkuudelle.

Lisätietoja ICC:stä ja sen toiminnasta on osoitteessa Ulkoministeriö.

Artikkeli perustuu raportteihin Vienna.at.