70 miljardia euroa kansalaisjärjestöille: Haider herättää hälytyksen!

70 miljardia euroa kansalaisjärjestöille: Haider herättää hälytyksen!

München, Deutschland - EU: n kehitystuomioistuimen nykyinen erityisraportti kansalaisjärjestöjen (kansalaisjärjestöjen) rahoittamisen kautta on aiheuttanut sensaation. Raportissa, jossa tutkitaan 7,4 miljardia euroa EU: n rahoituksessa kansalaisjärjestöille vuosina 2021 - 2023, vakavia valituksia löytyy. Mag. Roman Haider, Euroopan parlamentin jäsen, ilmaisee voimakasta kritiikkiä nykyisestä käytännöstä ja korostaa kattavien uudistusten tarvetta. Raportissa todetaan myös, että kansalaisjärjestöjen määritelmälle ei ole yhtenäistä sääntelyä, mikä johtaa huomattaviin epävarmuustekijöihin. .

Eurooppalaiset myöntävät viranomaiset luottavat raportin mukaan kansalaisjärjestöjen itsensä paljastamiseen suorittamatta tietojen ennakoivaa tarkistusta. Tämä luo epäselviä taustoja ja etuja rahoitettujen kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden, kuten valtioiden ja yritysten, välillä. Tässä yhteydessä Haider vaatii enemmän avoimuutta, etenkin rahoitettujen organisaatioiden välisten yhteyksien suhteen, ja tukee puoliksi osavaltioiden ja kaupallisten organisaatioiden usein.

EU: n rahoituksen ja edunvalvonnan kritiikki

Toinen kohta, jota raportti vetoaa, on mahdollinen edunvalvotus ja vaikutus EU: n politiikkaan. Haider puhuu huolestuttavasta käytännöstä, jossa EU: n varoja käytetään erityisesti poliittisten päätösten vaikuttamiseen. Kaiken kaikkiaan suuri osa rahoituksesta virtaa kouralliselle kansalaisjärjestölle, joka herättää kysymyksiä varojen tarkoituksenmukaisuudesta ja soveltamisesta.

"Tarvitsemme kansalaisjärjestön sektorin perusteellisen tarkistuksen ja ohenemisen", Haider toteaa ja vetoaa EU: hon edistämään avoimuutta ja tarkistaa julkisten varojen käsittelemistä. Viime vuosina syntyneet nykyiset rakenteet tarjoavat vain väärinkäytöksiä ja läpinäkymättömiä toimia, jotka voivat heikentää kansalaisten luottamusta kansalaisjärjestöjen työhön.

Kansalaisjärjestöjen ja sen rooli yhteiskunnassa

Rahajärjestöillä (kansalaisjärjestöt) on keskeinen rooli monien maiden kansalaisyhteiskunnassa ja rahoittaa itseään eri lähteistä. Ne voidaan jakaa neljään päämalliin: julkiset varat, yksityiset lahjoitukset ja jäsenmaksut, säätiöt ja rahoitusohjelmat sekä taloudellisen toiminnan tulot. grafkersenbrock.com kuvaa näiden rahoitusvaihtoehtojen monimuotoisuutta ja haasteita.

Erityisesti Saksassa on viime viikkojen aikana otettu lukuisia mielenosoituksia, joista monet järjestävät kansalaisjärjestöverkkoja. Nämä organisaatiot käyttävät rahoitustaan tällaisten tapahtumien kustannusten kattamiseen, jolloin niiden varojen käytön avoimuus on toistuvasti.

Keskeinen ongelma on kansalaisjärjestöjen ja valtion organisaatioiden (GOS) välinen rajaus. Vaikka kansalaisjärjestöjen tulisi rahoittaa lahjoituksia ja jäsenmaksuja, GO: t saavat suoria valtion varoja. Tämä johtaa keskusteluun kansalaisjärjestöjen riippumattomuudesta, etenkin kun organisaatioista tulee "gongoja", jotka teeskentelevät olevansa kansalaisjärjestöjä, mutta ovat suurelta osin valtionrahoitettuja.

Raportin laatimisessa Haider ei vain kritisoi kansalaisjärjestöjen rahoituksen rakennetta Euroopassa, vaan myös kehottaa kansalaisjärjestöjen roolia yhteiskunnassa. Ottaen huomioon alaan virtaavat korkeat summat, on ratkaisevan tärkeää, että kansalaiset näkevät selvästi, kuinka näitä varoja käytetään ja mitkä edut ovat tosiasiallisesti rahoitettujen hankkeiden takana. .

Details
OrtMünchen, Deutschland
Quellen

Kommentare (0)