Elintarvikejäte Itävallassa: WWF: n ja taulukoiden kysyntätoimenpiteet

Elintarvikejäte Itävallassa: WWF: n ja taulukoiden kysyntätoimenpiteet

Itävallassa hälyttävä paha uhkaa: yli 1,2 miljoonaa tonnia ruokaa menetetään vuosittain, mikä riittää kattamaan 1,7 miljoonan ihmisen tarpeet - tämä vastaa Lower Itävallan väestöä. Näiden pelottavien lukujen vuoksi WWF (maailmanlaajuinen luonnon rahasto) ja uuden liittohallituksen yhdistys vaatii välittömiä toimia ruokajätteiden torjumiseksi. Wien Hietzingin mediatapahtumassa näiden organisaatioiden kiireelliset ehdotukset esitettiin maanantaina.

"Ruoka, jota ei enää voida myydä, on käytettävä paremmin ja luovuttaa", korosti Dominik Heizmann WWF: stä. Nämä kaksi organisaatiota ovat asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet: vuoteen 2030 mennessä jätteet on puolitettava, joten 1,1 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät ravitsemuksellisesta köyhyydestä Itävallassa.

Vaatimukset avoimuudesta ja oikeudellisesta varmuudesta

Ehdotuksiin sisältyy elintarvikejätteen raportointivelvoitteen laajentaminen ja liiallisten elintarvikkeiden käsittelemiseksi sitoutumismääräykset. "Tarvitsemme kiireellisesti enemmän läpinäkyvyyttä ja kannustimia käyttää paremmin syötäviä tuotteita", Hezmann jatkoi. Taulukoiden vaatimukset ovat selkeät: oikeudelliset esteet, joita voittoa tavoittelemattomat organisaatiot tällä hetkellä kamppailevat, on poistettava. Erityisesti vastuukysymysten selventäminen on ratkaisevan tärkeää, koska näillä organisaatioilla on tällä hetkellä suuri epävarmuus, jos joku kärsii terveysvahinkoista lahjoitetun aterian kautta. Victoria Kull von der Tafeln korosti vastuuta koskevien määräysten suhteettomuutta: "Yhtiö voi odottaa solidaarisuutta meiltä, kun taas suurten elintarvikealan yrityksillä ei tarvitse kantaa samaa vastuuta."

Se, että WWF -tutkimuksessa neljä viidestä parlamentin puolueesta on puhunut erityisen räjähtävästä pakollisesta toimenpiteestä ruokajätettä vastaan. Heizmannin mukaan "kauempana kuin ennen" ei ole enää kannettava: "Politiikalla on nyt mahdollisuus toteuttaa vaalilupaukset konkreettisiin tekoihin". Kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen ilmastokriisi, jossa noin kymmenen prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä johtuu ruokajätteistä, ei ole vain sosiaalinen, vaan myös ympäristövastuu täällä. Lisätietoja aiheesta ja mahdollisista ratkaisuista lukijat voivat tehdä enemmän Artikkelissa Volksblatt.

Kommentare (0)