Keskustelu kansallisneuvostossa: WKÖ:n pakollinen jäsenyys päättymässä?

Keskustelu kansallisneuvostossa: WKÖ:n pakollinen jäsenyys päättymässä?

Nykyään kansallisneuvostoa hallitsee keskustelu pakollisesta jäsenyydestä Itävallan talouskamarissa (WKÖ). Kuten vol.at raportoi, FPÖ:n esitystä keskustellaan suorana kello 9 alkaen tämän yritysten pakollisen jäsenyyden mahdollisesta poistamisesta. Tämä keskustelu on osa laajempaa poliittista keskustelua laillisesti organisoidun etuedustuksen roolista.

Kriitikot, erityisesti FPÖ, kyseenalaistavat pakollisen jäsenyyden välttämättömyyden, sillä WKÖ:n sisäinen myllerrys liittyy julkisuudessa ajankohtaisiin poliittisiin vaatimuksiin. Samalla hyväksyttiin lakimuutos, jonka tarkoituksena on nopeuttaa menettelyjä laajamittaisissa menettelyissä. Tällä määräyksellä vähennetään todennäköisesti mukana olevien henkilöiden määrää 100:sta 50:een ja pyritään nopeuttamaan hallinnon suunnittelu- ja hyväksymisprosesseja.

Vaatii uudistuksia ja eroja

Poliittisen keskustelun laajemmassa kontekstissa FPÖ ja NEOS vaativat kattavia uudistuksia kauppakamarissa. FPÖ:n pääsihteeri Michael Schnedlitz vaatii "nollapalkkakierrosta" virkamiehille ja vaatii maltillisia palkankorotuksia huipputuloisille. NEOS-klubin puheenjohtaja Yannick Shetty kritisoi myös "virkamiesten törkeitä palkkoja" ja "käsittämättömiä palkankorotuksia" WKÖ:ssä, koska kurier.at raportteja.

Erityisesti WKÖ:n varapresidentin Martha Schultzin väliaikaista johtajuutta arvostellaan ja vaaditaan siirtymistä vapaaehtoiseen jäsenyyteen, kuten Sveitsissä. NEOS jopa vaatii 1970-luvulta lähtien voimassa olleen Chamber tax 2:n lakkauttamista ja huomauttaa samalla kauppakamarin korkeista, arviolta 2 miljardin euron varannoista.

Pakollisen jäsenyyden merkitys

Kaikki osapuolet eivät pidä pakollista WKÖ:n jäsenyyttä haitallisena. Sivuston wko.at tietojen mukaan tämä jäsenyysmuoto edustaa vahvasti yli 590 000 jäsenyrityksen etuja Itävallassa. Näin varmistetaan yhtenäinen edunvalvonta erityisesti pienille yrityksille, joista 93 % työllistää enintään 9 työntekijää. Ilman laillista jäsenyyttä, joka muodostaa solidaarisuusjärjestelmän suurten, keskisuurten ja pienten yritysten välille, näiden pienempien yritysten edut voivat olla vaarassa.

WKÖ:llä on keskeinen rooli Itävallan taloudessa, se takaa itsehallinnon ja säätelee tärkeitä tehtäviä, kuten kaksoiskoulutusta. Varsinkin kun 98 % kaikista työsopimuksista Itävallassa on työehtosopimusten säännelty, korostuu kamarin jäsenten merkitys sosiaalisen rauhan ja taloudellisen vakauden kannalta alueella.

Käynnissä olevien keskustelujen yhteydessä jää nähtäväksi, miten poliittiset toimijat suhtautuvat meneillään olevaan kritiikkiin ja mitä uudistuksia todellisuudessa käynnistetään. Kansallisen neuvoston ehdotuksilla ja vaatimuksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia Itävallan talouskamarin rakenteeseen ja toimintaan.